Kuoron synty
Laulu-Miesten perustamiseen oli vuonna 1914 olemassa pakottava tarve. Maan johtava suomenkielinen mieskuoro Ylioppilaskunnan Laulajat oli silloin nuorten ylioppilaiden kuoro. Opintonsa päättäneet ja varttuneeseen ikään ehtineet laulajat jäivät Helsingissä mieskuorotoiminnasta sivuun.
Ruotsinkielisillä oli Akademiska Sångföreningenin seniorien jatkeena mieskuoro Muntra Musikanter. YL:llä ei ollut seniorijärjestöä, eikä YL:llä silloin eikä myöhemminkään ollut omaa seniorikuoroa. Tätä puutetta täyttämään syntyi Laulu-Miehet. Kuvaavaa oli, että jokainen perustamiskutsun allekirjoittanut oli entinen YL:n laulaja.
Isänmaallinen tausta
Laulu-Miesten alkutaival vuodesta 1914 alkaen 1920-luvulle osui Suomen itsenäisyystaistelun ratkaisevien vuosien ajaksi. Toimittuaan aluksi lähes maanalaisena kuoro nousi nopeasti vapaan isänmaan lipunkantajaksi.
Tätä asemaa kuvastaa symbolisesti se, että kun Sibeliuksen Heikki Nurmion sanoihin säveltämä Jääkärien marssi syksyllä 1917 salateitse tuli Suomeen, Laulu-Miehet harjoitti, mutta myös esitti sen julkisesti jo seuraavana vuonna. Myös V.A. Koskenniemen sanoittama Sibeliuksen Finlandia-hymni sai ensiesityksensä Laulu-Miehissä, silloinkin isänmaan kannalta kohtalokkaana aikana vuonna 1940.
Kun tausta on tämä, on varsin luonnollista, että Laulu-Miesten aatteellinen tausta on ollut ja on edelleenkin voimakkaasti isänmaallinen ja lisäksi – kaiken kansainvälistymisen keskellä – suomalais-kansallinen.
Laulu-Miesten asema Suomen musiikkielämässä
Perustamisensa jälkeen ja erityisesti Väinö Rautawaaran pitkään jatkuneella johtajakaudella Laulu-Miehet saavutti maan johtavan mieskuoron aseman.
Tätä asemaa pyrki ylläpitämään myös Martti Turunen vuosikymmeniä kestäneenä johtajakautenaan, vaikka eräiden kotimaisten musiikkiarvostelijoiden perinteistä mieskuorolaulua vastaan kohdistama kritiikki sitä ehkä horjuttikin. Myöhempinä vuosikymmeninä on tilanne oleellisesti muuttunut.
Mieskuorotoiminta on valtavasti laajentunut, kuorojen taso – myös pääkaupungin ulkopuolella – on vuosi vuodelta noussut. Ohjelmisto on laajentunut ulottuen historiallisista sävellyksistä kaikkein moderneimpaan musiikkiin saakka.
Tuskin mikään amatöörikuoro voi nykyisessä tilanteessa ylläpitää asemaa maan johtavana kuorona. Laulu-Miesten toiminnassa on kuitenkin eräitä piirteitä, jotka yhä nostavat sen maan musiikkielämässä näkyvälle tasolle. Eräs näistä on pyrkimys esittää a cappella -ohjelmiston ohella suurimuotoisia teoksia, joissa kuoron, mahdollisen poikakuoron ja solistien ohella on mukana urut tai sinfoniaorkesteri.
Lukuisia kertoja on kuoron koko konsertti rakentunut tällaisista teoksista. Parhain esimerkki on Sibeliuksen Kullervo-sinfonia, jonka kuoro-osuus oli vuonna 1958 tapahtuneesta uusintaesityksestä alkaen pitkään lähes yksinomaan Laulu-Miesten vastuulla.
Mieleenpainuvimpia oli myös Brahmsin Alttorapsodian esitys vuonna 1956 Maiju Kuusojan ollessa solistina. Orkesterisäestyksellisiä teoksia on hankittu monin sävellyskilpailuin. Näiden tuloksena on Suomen kuorokirjallisuutta kartutettu vaikuttavin teoksin, joista esimerkiksi mainittakoon Leevi Madetojan Aslak Smaukka, Uuno Klamin Vipusessa käynti, Aarre Merikannon Ukri ja Jaakko Linjaman Ristilipun alla.
Tavoitteet ennen ja nyt
Jokaisen musiikkiyhdistyksen, myös Laulu-Miesten tapaisen harrastajakuoron, tavoitteena on pyrkiä mahdollisimman korkean taiteellisen tuloksen saavuttamiseen. Jos tästä tingitään, se kostautuu nopeasti.
Kiinnostuksen puute vähentää osanottohalukkuutta ja saattaa johtaa jäsenkatoon. Toisaalta taas mieskuoron tapainen yhteisö ei pelkästään elä musiikillisten tavoitteiden varassa. Se on samalla myös jäsentensä muodostama toveripiiri, jossa laulajat tukevat ja kannustavat toisiaan ei vain musiikin harjoittamisessa, vaan muussakin.
Mieskuoron piirissä solmitut ystävyyssuhteet kestävät usein läpi elämän. Tätä ajatellen saanen lopuksi lainata 25 vuotta sitten Laulu-Miesten julkaisuun laatimani kirjoituksen viimeisiä sanoja:
”Viime vuosina on ollut esillä monia suunnitelmia kuoron ja sen hallinnassa olevan kerhoravintolan tilojen laajentamiseksi oman talon sisällä. Näiden suunnitelmien toteuttamista on omiansa kiirehtimään se tosiseikka, että pääkaupungin kehittyessä Laulu-Miesten talo tulee sijaitsemaan aivan muotoutumassa olevan city-alueen tuntumassa. Älköön näitä suunnitelmia aikanaan toteuttaessa kuitenkaan unohdettako sitä, että talomme päätarkoituksena tulee aina olla suomalaisen mieskuorolaulun ja hyvän laulajatoveruuden vaaliminen.”
_______________________________________________
_______________________________________________
Tutustu Laulu-Miesten lähihistoriaan! Tästä Juha Lappalaisen kirjoitukseen ”Dramaattisia vaiheita Laulu-Miesten lähihistoriassa”
_______________________________________________
