Laulu-Miehet on levyttänyt Matti Hyökin johdolla tämän vuosituhannen aikana peräti 13 levyä. Jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan noiden levyjen sisällöstä ja sitä kautta upeasta mieskuoromusiikista, olemme tehneet Laulu-Miesten Levyhyllyn, josta jokainen pääsee maksutta kuuntelemaan kuoroamme.
Tässä alta löydät säveltäjittäin ja kokoelmalevyttäin ne lauluvideot, joita tähän mennessä on laitettu levyhyllyymme. Lauluja on haettavissa myös muutaman vakiosolistimme nimen mukaan.
Voit ostaa Laulu-Miesten levyjä kätevästi Fugan verkkokaupasta.
HUOM! Pääset kuhunkin levyhyllyyn klikkaamalla kuvaa.
KOKOELMALEVYT
SÄRKYNEILLE
Finlandia-levymerkillä vuonna 2003 ilmestynyt tallenne edustaa yhtä Laulu-Miesten merkittävää ohjelmistokokonaisuutta, hengellistä mieskuoromusiikkia. Nimikkokappaleen säveltäjä Petri Laaksonen laulaa itse myös laulunsa soolo-osuuden. Muita solistisia esiintyjiä ovat Pepe Ahlqvist, baritoni ja huuliharppu, tenori Juha Lappalainen, tenori Seppo Nousiainen, altto Säde Rissanen, baritonit Sauli Tiilikainen ja Jorma Vironmäki, Laulu-Miesten kvartetti ja Jani Sivénin valmentama Suomalainen Poikakuoro.
Huom! Pääset kuuntelemaan levyä klikkaamalla alla olevaa kuvaa:
JOULULAULUJA
Laulu-Miehet on julkaissut Matti Hyökin johdolla kolme joululevyä, Laulu-Miesten joulu (2010), Joulu saapuu (2013) ja Taas kaikki kauniit muistot (2019). Levyiltä on kuultavissa kauneimpia joululauluja historiallisista luostarilauluista ja vanhoista perinteisistä uusimpiin, oman aikamme suosikkeihin.
Joululaulujen levyhyllyn löydät painamalla tästä.
Taas kaikki kauniit muistot -levyä voi ostaa mm. tämän linkin ja kaikkia joululevyjä sivun www.laulumiehet.fi/julkaisut kautta.
KEINUTAN KAIKUA
on vuonna 2001 ilmestynyt levy.
Ensimmäisiä uuden vuosituhannen projekteja oli nostaa Laulu-Miesten lauluja I-III -kirjoissa painettuja kuorolauluja yleiseen tunnettuuteen. Näistä kokoelmista löytyy helmiä, joista suuri osa on jäänyt vieraiksi niin yleisölle kuin kuoroillekin. Laulut ovat lyhyitä pienoiskuvia, kuin pieniä taideteoksia, ilmeikkäitä ja kulutusta kestäviä. Stemmat, harmoniat ja rytmit ovat korvaan tarttuvia, laulukieli on suomi. Säveltäjänimistä Heino Kaski, Tauno Pylkkänen, Väinö Raitio, Arvo Räikkönen, Uuno Klami ja Martti Turunen lienevät tuttuja, mutta tiesitkö, että pianistiemme eliittiin kuulunut Timo Mikkilä on myös tällä levyllä kuultavan Tuutulaulun säveltäjä?
SUOMESSA SYNTYNYT
julkaistiin Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi vuonna 2017. Levyn kahdeksastatoista raidasta kaikkiaan kolmellatoista Laulu-Miehet voi musiikin tilaajana ja ensiesittäjänä juhlia isyyttään tai vähintään kätilöyttään. Ilman mesenaatteja kansallinen kuorokirjallisuutemme olisikin köyhä ja yksiääninen. Laulu-Miesten yli vuosisatainen toiminta mieskuorokirjallisuuden vaalijana. kartuttajana ja taltioijana on osa alueen kivijalkaa, se pysyy ja jatkuu elinvoimaisena. Muun muassa Laulu-Miesten konsertissaan 1925 kantaesittämät Jean Sibeliuksen Humoreski ja Ne pitkän matkan kulkijat opus 108 sekä erityisesti Leevi Madetojan De profundis ovat jääneet kuorojen ohjelmistoihin pysyvästi.
Mukana levyllä on myös useita muita merkittäviä mieskuorolauluja, jotka pääsevät esiin lähinnä Suomen parhaiden mieskuorojen juhlakonserteissa
Levyltä on tällä hetkellä kuultavissa vain pari laulua, mutta lisää on tulossa.
Suomessa syntynyt esittelykirje
Tämänkin levyn voi ostaa Fugan verkkokaupasta.
LEVYHYLLY SÄVELTÄJIEN MUKAAN
Laulu-Miehet on tehnyt johtajansa Matti Hyökin kanssa useita kulttuuritekoja julkaisemalla muutamien säveltäjien aiemmin julkaisemattomia lauluja. Joukossa on paljon sävellyksiä, jotka olisivat hautautuneet arkistojen aarteisiin ilman Laulu-Miehiä.
Laulu-Miesten uusimmat levyt ilmestyivät vuosina 2021 ja 2023.
ERIK FORDELL
Erik Fordell (1917-1981) kuului siihen 1950-luvulla esiin nousseeseen säveltäjäsukupolveen, jolle sodanjälkeiset modernistiset pyrkimykset asettivat vaikean ja lähes ylipääsemättömän haasteen. Kokkolassa koko ikänsä vaikuttaneen säveltäjän mieskuorolaulut olivatkin jo painumassa unholaan, kunnes Matti Hyökki päätti, että ne ansaitsevat tulla suuren yleisön tietoisuuteen. Muistelmissaan En musikers minnesbilder (1981) Fordell kirjoittaa: ”Minun musiikkini ei ole levinnyt yhtä nopeasti kuin monen säveltäjäkollegani Suomen säveltäjissä. Kaikki on mennyt suorastaan epätavallisen hitaasti, olen saanut esitystilaa käsittämättömän nihkeästi. Minun aikani ei ole vielä tullut. Minulla on vahva tunne siitä, että aikani vielä tulee – ja sitten se ei lopu enää ikinä. Minä kyllä olen silloin jo kauan ollut poissa.”
Ennen kuulumattomista lauluista esiin nousevat mm. Majsång (1948), Göken galer dagen lång (1949), Som ett blommande mandelträd (1961) tai Ja härkiä mull’ oli kuus’ 1965.
Levyn soolo-osuuksissa kuullaan eturivin solistejamme, tenori Tuomas Katajalaa, baritoni Aarne Pelkosta ja basso Matti Turusta.
(Levytys on osa kansallista mieskuorokirjasto-hanketta)
Levyä voi ostaa tarjoushintaan 13,20 € Fugan verkkokaupasta.
ERKKI MELARTIN
”Jos vain saisi säveltää, se on päivittäinen rukoukseni”, tuskittelee Melartin toimettomuuttaan jouduttuaan 30-vuotiaana tuberkuloosin vuoksi keuhkotautisairaalaan. Sukupolvensa tuotteliaimpiin säveltäjiin kuulunut Melartin (1875-1937) kirjoitti kuitenkin vain 20 mieskuorolaulua. Nämä laulut ovat nyt kaikki kuultavissa ensimmäistä kertaa Laulu-Miesten ja Matti Hyökin kokonaislevytyksenä vuodelta 2021. Syitä mieskuorolaulujen vähäiseen määrään voi etsiä paitsi ajan kieli- ja puoluepoliittisista linjauksista, myös siitä, ettei ns. ”suomalaisen sävelen” löytyminen runolaulun moodeissa tai rytmiikassa herättänyt Melartinissa erityistä vastakaikua. Säveltäjän suhde Sibeliukseen jäi etäiseksi ja tyylillisesti hän oli lähes vapaa Ainolan mestarin vaikutuksesta.
Helminä kokonaisuudesta nousevat mm. Perún (1898), Jungfru Maria i Rosengård (1900) ja Nu är det helg öfver havet (1898). Solisteina loistavat tenori Tuomas Katajala, baritoni Aarne Pelkonen ja basso Matti Turunen.
(Levytys on osa kansallista mieskuorokirjasto-hanketta)
Levy on tarjousmyynnissä (13,20 €) Fugan verkkokaupassa
Miten media otti vastaan Laulu-Miesten uuden Melartin-levyn?
KUUSISTO
Kuusisto-levy on ilmestynyt vuonna 2010. Siinä on mukana kahden Kuusiston, isä Tanelin ja poika Ilkan mieskuorotuotantoa.
Isä Taneli aloitti säveltäjäuransa 1920-luvulla verraten moderneissa merkeissä, mutta kääntyi 1930-luvulla perinteisempään tyyliin, kuitenkin pikemmin uusklassismiin kuin kansallisromantiikkaan. Uuno Kailaan runoon sävelletystä Suomalainen rukous -kuorolaulusta tuli tärkeä talvisotaan liittyvä symboli. Taneli Kuusiston viimeinen mieskuorosävellys Mikael Agricolan Rucouskiriaan perustuva Kalendarium valmistui Ylioppilaskunnan Laulajien tilauksesta 1973 ja kuullaan nyt ensi kertaa tallennettuna tällä levyllä.
Samoin kuin isänsä, Ilkka Kuusiston sävellystuotanto on kasvanut ja kehittynyt monien energiaa vievien hallinnollisten ja luottamustehtävien lomassa. Lisäksi Ilkka on johtanut lukuisia kuoroja mm. Laulu-Miehiä (1968-1975). Isäänsä rohkeammin Ilkka on sulauttanut musiikkiinsa vaikutteita populaarimusiikista. Urho Kekkosen suosikkirunokseen mainitsema Jorma Eton Suomalainen (”Suomalainen on sellainen, joka vastaa, kun ei kysytä…”) on kirjoitettu Laulu-Miehille vuonna 1989. Kuutamo-simmi puolestaan on Ylioppilaskunnan Laulajien 100-vuotisjuhlien satoa vuodelta 1983.
Levyn voi ostan Fugan verkkokaupasta.
EINO LINNALA
Tasoltaan ja laajuudeltaan Linnalan mieskuorotuotanto on huomattava: Laulu-Miesten kokonaistaltiointihankkeen aikana 2012-2017 löytyneiden laulujen lukumäärä kohosi lopulta seitsemäänkymmeneen mieskuorolauluun.
Linnala kuuluu 1920-luvun lopulla aloittaneisiin suomalaisiin säveltäjiin, joiden tuotannon kohtalona oli joutua kulttuurimurroksen kouriin. Linnalan sukupolven tuotteliaimman luomisvaiheen katkaisivat sodat. Sotien jälkeen koko musiikkikulttuurimme maisema avautui täysin muuttuneena. Uusien modernististen pyrkimysten kuten uuden säveltämisen tekniikan, dodekafonian läpimurto 1950-luvun Suomessa muodostui vaikeaksi ja ylipääsemättömäksi haasteeksi monille säveltäjille. Perinteellisillä tyyleillään jatkavien säveltäjien – kuten Linnalan – teosten esittäminen tyrehtyi eikä uusia sävellystilauksia enää tehty.
Linnalan käsialassa herättää huomiota äärimmäisen huoliteltu äänenkuljetus ja tasapainoiset kontrapunktiset rakenteet. Tyylillisesti Linnala on monialainen. Kansanhumoreskit kulkevat rinnan vakavaksi vetävien rintamamarssien kanssa. Veistokselliset Lusifer soittaa, Prometheus tai Marmorihauta liittävät säveltäjän 1920-luvun antiikki-entusiasteihin. Pöytälauluissa (Bakkus, Juomalaulu) tai solistilauluissa (Heinäkuu, Serenadi, Joutsenlaulua) on lennokasta kantarepertuaariainesta. Bertel Gripenbergin teksteihin tehdyissä ruotsinkielisissä lauluissa kuuluu puolestaan luonteva, pohjoismainen säveltäjän ääni.
(Levytys on osa kansallista mieskuorokirjasto-hanketta)
Eino Linnala -levyjen kokoelmaa on myynnissä Fugan verkkokaupassa.
LEVYHYLLY SOLISTIEN MUKAAN
Laulu-Miehet on onnistunut saamaan levyilleen mukaan Suomen parhaita laulajia. Tässä muutama esimerkki ja linkit heidän esittämiinsä lauluihin.
TUOMAS KATAJALA
Kansainvälisesti tunnetuin suomalainen tenorilaulaja Tuomas Katajala on Laulu-Miesten levytysten vakiosolisteja. Hän on ollut mukana Erik Fordellin ja Erkki Melartinin levyillä. Katajala on tällä hetkellä vakiovierailija Italian ja Keski-Euroopan suurissa konserttisaleissa.
Tästä aukeaa video, jossa pätkiä Melartin-levyltä Tuomas Katajalan laulamana.
AARNE PELKONEN
Baritoni Aarne Pelkonen on tämän hetken suosituimpia klassisen musiikin laulajia, joka konsertoi ahkerasti eri puolilla Suomea ja on tuttu kasvo myös lukuisista televisio-ohjelmista. Pelkonen on mukana Fordell- ja Melartin- levyillä.
MATTI TURUNEN
Basso Matti Turunen on mukana Laulu-Miesten Melartin- ja Fordell -levyillä.
Matti Turunen – Kuva: Ooppera-Baletti
Tässä pieni tuokiokuva Melartin-levyn äänityksestä 10.10.2021 Riihimäen varuskuntakirkossa .
LIVEÄÄNITYKSET
Seuraavaksi vielä levyhylly, jossa on äänitteitä Laulu-Miesten konserteista ym. Useimmat niistä on nauhoitettu Laulu-Miesten 100-vuotisjuhlakonsertissa.
Levyhyllyn rakentajat
Levyhyllyn kasaamisen aloitti Asko Leppilampi vuonna 2021, kun hänestä tuli Laulu-Miesten somevastaava ja tiedottaja. Tavoitteena on kuoron levytysten saattaminen yleisön tietoisuuteen. Tällä hetkellä levyhyllyssä on noin 90 laulua.
Jan Henriksson lähti kaveriksi videoiden tekemiseen syksyllä 2023. Hänen tekemänsä videot löytyvät tästä Laulutarinoita-linkistä.
