Mikä (laulu)mies sarjan esittelyvuorossa on Laulu-Miesten ”koronaturvamies” Petri ”Pepe” Ruutu, joka on luotsannut kuoromme läpi vaikeiden korona-aikojen ohjeistamalla tarkkaan, miten selvitä vaikean pandemian keskellä. Pepe mahdollisti sen, että pystyimme laulamaan pienryhmissä, maskeissa ja turvavälein pitääksemme levytyskunnon yllä. Kaikki meni mainiosti, 18 laulua saatiin levytetyksi ajallaan ja kaikki ovat pysyneet terveinä.
Jotain Petri Ruudun perusteellisuudesta kertoo se, että mies lähti syksyllä 2020 tarkistamaan Lahden Ristinkirkon konserttikelpoisuuden mukanaan 2 metrin mittakeppi. Olin Pepen mukana askeltamassa ja laskemassa, että kirkon alttarille sopii yli 40 laulajaa turvavälein. Homma onnistui, kuten kuvasta voi päätellä, ja konsertti pidettiin ”täydelle” salille eli sille määrälle, jonka kirkkoon sai ottaa korona-ajan rajoitteiden puitteissa.
Toinen esimerkki liittyy siihen, että valmistautuessamme levyäänitykseen, jossa ei voi pitää etäisyyksiä laulajien välillä, piti turvallisuuden varmistamiseksi jokaisen tehdä koronapikatesti ennen jokaista harjoitusta, laululeiriä ja lopulta levytystä. Ehdoton edellytys oli, että syksyn 2021 harjoituksiin ei saanut tulla ellei ollut saanut kahta rokotetta varoaikoineen.
Mikä (laulu)mies on Petri Ruutu?
Kerro omasta (mieskuoro)taustastasi eli mikä laulumies?
Lauloin Ylioppilaskunnan Laulajissa heti opiskelemaan tultuani v 1964. Suvun perinne YL:ssä oli vahva perustajajäsenyydestä alkaen, ja meitä lauloi YL:ssä yhtä aikaa neljä veljestä 60-70 – luvulla. Oli hienoa laulaa Ensti Pohjolan, Heikki Peltolan ja Matti Hyökin johdolla, Matin aikana kuitenkin vain yhden risaisen laulukauden. Perheen kasvamisen ja ulkomaan työn vuoksi YL-laulu-urani päättyi 1981. Ylioppilaskunnan Laulajissa tuli puuhattua ja opittua monenlaista.
YL:n jälkeen laulamiseni jäi pitkäksi aikaa satunnaisiin häissä ja muissa perhejuhlissa laulamisiin veljeskvartetissa. Siirtyessäni eläkkeelle 2013 vapautui kovasti aikaa harrastuksille. YL:n aikainen laulajaveli rohkaisi liittymään Laulu-Miehiin, ja suureksi ilokseni pääsinkin mukaan. Tunsin tulevani kuin kotiin, kun havaitsin, että ainakin neljäsosa laulajista oli laulanut kanssani Ylioppilaskunnan Laulajissa 1960-70 – luvuilla. Laulu-Miehissä lauloi myös ennestään kaksi veljistäni, Markku ja Harri. Ennen kuoroon liittymistä olin jo työuran aikana liittynyt Laulu-Miesten seniorikuoroon Uriseviin Ukkoihin, mikä lienee melko harvinainen järjestys näihin kuoroihin liittymiselle.
Kuorossa laulamisella on ollut ratkaiseva vaikutus elämäni kulkuun, kun Ylioppilaskunnan Laulajien neljännen Amerikan matkan (1969) tapaamisten kautta löysin filippiiniläisen ammattimuusikkovaimoni, ja myöhemmin urkeni väylä näin syntyneiden siteiden avulla YL:n ensimmäiseen Kaukoidän matkaan 1976, sekä neljännesvuosisadan kestänyt mittava tutkimusyhteistyö Filippiineillä. Olen päässyt itse kokemaan monellakin tavalla, että laulamiseen sisältyy monenlaista taikaa…
Mikä on mieleenpainuvin muistosi Laulu-Mies -ajaltasi?
Mieluisin muistoni on ilman muuta konserttimatka Japaniin vuonna 2015. Matka oli erinomaisesti järjestetty ja mikä parasta, monessa konsertissa saavutettiin korkea musiikillinen taso ja vahva vuorovaikutus kuulijoiden kanssa. Myös samana vuonna toteutunut 100-vuotisjuhlien kokonaisuus oli todella mieleenpainuva.
Mitkä ovat ne syyt, jotka saavat sinut jatkamaan vuosikymmenestä toiseen mieskuorotoiminnassa?
Kohdallani ei ole toteutunut kysymyksen jatkumo. Laulettuani 17 vuotta Ylioppilaskunnan Laulajissa seurasi peräti 32 vuoden tauko säännöllisessä kuorolaulamisessa, kun oli tarve tasapainottaa ajankäyttö perheen ja työn kesken. Niinpä kuorolaulun nälkä oli kova pyrkiessäni Laulu-Miehiin vuonna 2013. Tämä voisi toimi stimuluksena myös muille, joiden kuorolaulamisesta on kulunut tovi. Elämäntahdin seestyessä avautuu uudelleen tilaisuus laulamiseen ja paluu rakkaan harrastuksen pariin.
Millaisia terveisiä haluat välittää nykyiselle hallitukselle ja muille vastuuhenkilöille?
On tärkeä toimia mahdollisimman avoimesti ja ennakoivasti kuoron keskeisten tavoitteiden ja niiden saavuttamiskeinojen suhteen. Yleisesti ottaen organisaatio on toiminut hyvin.
Olet vastannut Laulu-Miesten korona-ajan toiminnasta ohjeistamalla kuorolaisia erinomaisesti vaikeiden aikojen yli. Miten olet/olemme mielestäsi selvinneet kriisissä?
Taustani käytännön infektiolääkärinä sekä infektiotautien torjunnan tutkijana ja yhtenä käytännön torjuntatoiminnan vetäjistä työelämässä antoi hienon tilaisuuden olla hyödyksi kuorolle. Mielestäni kuoro on toiminut hyvin yksituumaisesti, hyvin organisoidusti ja vastuullisesti käyttäen maksimaalisesti ne mahdollisuudet laulamiseen, joita erilaiset kansalliset torjuntatoimenpiteet ja erityisesti rokotusten eteneminen on antanut. Kiitos luottamuksesta!
Uskotko, että koronataistelu on nyt voitettu? Voimmeko keskittyä jälleen laulamaan? Mitkä ovat suurimmat haasteet jatkossa?
Voimme varmasti keskittyä laulamiseen. Vaikutelma on, että kuorolaulu on vähitellen pääsemässä ’erityisen vaarallisen toiminnan’ vahvasta stigmasta (häpeäleimasta), jonka se sai epidemian alkuvaiheessa melko kevyin perustein. Koronavirustapausten määrä on kuitenkin paraikaa kasvamassa, ja virus voi vielä jossain vaiheessa yllättää uudella selvästi poikkeavalla muunnoksella. Kuoron on siksi hyvä organisaationa ja yksilöinä olla valppaana, ja noudattaa huolellisesti voimassa olevia torjuntatoimia, joilla vähennetään myös muita infektioita keskuudessamme.
Miksi Laulu-Miehet on sinun kuorosi?
Monet entiset laulajaveljeni YL:stä ovat kotiutuneet Laulu-Miehiin, ja siksi on ollut helppo päästä ’sisään’ kuoroon. On hienoa, että kuorossa on myös muita hyvin erilaisista kuorotaustoista tulleita laulajia. Matti Hyökin luotsaamana vaatimustaso on korkea ja antaa sopivia haasteita kehittää itseään ja osaamistaan vielä kypsemmässäkin iässä.
Mitä odotuksia/toiveita sinulla on Laulu-Miesten tuleville laulukausille?
Odotan edelleen monipuolisia musiikillisia haasteita samaan tapaan kuin viime vuosina on ollut. Laulajaveljien tavoin toivon, ettei koronaepidemia enää suuremmin häiritsisi laulutoimintaa. Pidän peukkuja pystyssä sille, että vuodelle 2023 suunniteltu Japanin kiertue toteutuisi. Tällainen kiertue hioo musiikillisen osaamisen parhaimmilleen ja tiivistää jo ennestään hyvää ryhmähenkeä.
Näyttää siltä, että voisit suositella laulamista myös muille? Miksi?
Tieteellisissä tutkimuksissa on todettu, että kuorolaulu lisää hyvinvointia ja pidentää ikää. Omalla kohdallani se on antanut poikkeuksellisen paljon positiivista elämääni. Suosittelen kuorolaulua kaikille elämän laadun kehittämiseksi.
Haastattelijana ja juttujen kokoajana toimii kuoron somevastaava ja tiedottaja Asko Leppilampi.
