Mikä (laulu)mies sarjassa on esittelyvuorossa Laulu-Miesten puheenjohtajana vuoden 2022 alusta toiminut Veli-Pekka Talvela. V-P toimi L-M:n hallituksessa varapuheenjohtajana vuodet 2018–20 ja luuli jo päässeensä niistä hommista siviiliin, mutta suostui puheenjohtajaksi, kun kutsu kuului. Kuorossa hän laulaa alempaa ensimmäistä bassoa, mutta on tehnyt lyhyen lainakeikan myös kakkosbasson jykevään riviin.
Oma (mieskuoro)taustasi eli mikä laulumies on V-P?
Olen laulanyt koko ikäni, mutta poika-/mieskuoroharrastukseni jakautuu kolmeen toisistaan selvästi eroavaan ajanjaksoon. Ensimmäinen sijoittuu 1960-luvun alkuun Järvenpään seurakunnan poikakuoroon, jota johti kansakoulunopettaja Olavi Naalisvaara. Kuoron ikä jäi lyhyeksi johtajansa äkillisen poismenon johdosta, mutta se ehti kokea kohokohtansa varhaisessa tv-esiintymisessä. YLE kuvasi musiikkiohjelmaa ”Viivastolla vikkelästi” Peacock-teatterissa Linnanmäellä, ja siellä myös meikäläiselle syttyivät parrasvalot jo varhain.
Toinen jakso alkoi n. 20 vuotta myöhemmin, vasta opiskelujeni loppuvaiheessa, kun juuri 100-vuotisjuhliaan viettänyt Ylioppilaskunnan Laulajat rekrytoi tuoreita voimia syksyllä 1983. Minut ohjattiin alempaan ykkösbassoon ja YL olikin ”toinen kotini” aina vuoteen 1991, jolloin työtehtävät ulkomailla erottivat meidät toisistamme. Brysselistä palattuani meni toiset lähes 20 vuotta, kunnes vanhat YL-kaverit saivat minut suostuteltua mukaan Laulu-Miehiin. Sama baritoni, perinteinen suomalaisen miehen ääniala, osoittautui paikakseni myös L-M:ssä ja tuttu maestro YL:stä, Matti Hyökki, heilutti nyt puikkoa Laulu-Miehissä. Mikä sen hauskempaa? Myöskään tätä kolmatta, edelleen jatkuvaa, jaksoa en ole hetkeäkään katunut.
Mikä on mieleenpainuvin muistosi Laulu-Mies-ajaltasi?
Niitä muistoja on kertynyt 14 vuoden aikana toki runsaasti. On kuitenkin yksi kokemus, joka palaa mieleen usein, kun kohdalle osuu L-M:n repertuaarista oikein tunteita nostattava kappale. Maalis-huhtikuun vaihteessa vuonna 2011 olimme L-M BALTICUM-kiertueella kolmessa Baltian maassa. Matkan viimeinen kohde oli Virossa korkeakoulukaupunki Tartto. Perinteikkään, yli 200 vuotta vanhan Yliopiston juhlasalissa pidetyn loppuunmyydyn konsertin päätöskappale on Finlandia. Laulu-Miehet asettui esittämään sen upean salin seinustoille kuulijoiden ympärille. Finlandian ensi sävelten noustessa kohti korkeuksia salintäysi yleisö nousi kuin yhdestä käskystä spontaanisti seisomaan. Silloin oli liikutukselta todella vaikeaa saada rinnastaan lähtemään täysijänteistä laulua. Virolaiset ovat historian tuntevaa musiikkikansaa, jos ketkä!
Mikä saa sinut jatkamaan vuosikymmenestä toiseen mieskuorotoiminnassa? Mikä Laulu-Miehissä on parasta?
Niiden perinteisten syiden, sosiaalisten suhteiden ja upean musiikin, lisäksi parasta ovat jatkuvasti kohdattavat uudet haasteet. On huikean rohkaisevaa huomata, kuinka vielä lähes seitsenkymppisenä kykenee oppimaan uusia, toinen toistaan vaikeampia lauluja, ja vieläpä ulkoa! Kaikki alkaa aivan hämärästä, sävelkulkua ja aika-arvoja tankaten. Kappale saattaa tuntua aluksi täysin hiomattomalta, karhealta, jopa rumalta. Seuraavina viikkoina ja kuukausina se hioutuu kiinnostavaksi, soivaksi, kauniiksi, parhaassa tapauksessa jopa timantiksi. Näitä kokemuksia Laulu-Miehet on tarjonnut ja tarjoaa jatkuvasti, vuodesta toiseen.
Miksi Laulu-Miehet on sinun kuorosi?
Laulu-Miehet on Suomen paras ”varttuneiden miesten” kuoro. Sen repertuaari on runsas ja monipuolinen, juomalauluista ja serenadeista suuriin orkesteriteoksiin, uutta ja vanhaa, höyhenen kevyttä ja paatoksellisen raskasta. Kuoron sointi on parhaimmillaan samalla kertaa sekä muhkea että notkea.
L-M on samaan aikaan sekä valtakunnallinen, että Helsingin Kampissa kotiaan pitävä ”Stadin oma mieskuoro”, joka jakaa osaamistaan kiertueilla ympäri Suomea. Sen juuret ovat syvällä suomalaiskansallisessa maaperässä ja se laulaa sujuvasti molemmilla äidinkielillämme. Sen laulajat edustavat kaikkia suomalaisia, kokoontuneina ystävinä laadukkaan musiikin äärelle.
Odotuksesi/toiveesi Laulu-Miesten tuleville laulukausille
L-M:n tulee myös jatkossa hyödyntää potentiaaliaan uusiutua. Olemme ”löytäneet” ja jakaneet mieskuoromusiikin ystäville teoksia säveltäjiltä, jotka olivat painuneet lähes unohduksiin. Linnala-, Melartin- ja Fordell-levytykset ovat historiallisia merkkitekoja, joiden arvo nousee vuosien saatossa. Samalla ne ovat olleet melkoinen ponnistus, joka on ajoittain koetellut kuoron kestävyyttä. Nyt, kun Fordell-levytysprojekti alkaa olla valmis, on tullut aika hakea uusia uria ja nostaa laulajille esiin innostuksen lähteitä. Seuraava haasteemme on pikkuhiljaa käynnistynyt Soi Taivaat! -projekti, joka saa tilaa ensi vuoden alusta. Tämän 21.-22.4.2023 alkavan konserttikiertueemme ohjelmistossa on merkittävimpiä mieskuorolle ja uruille sovitettuja, todella upeita sävellyksiä.
Laulu-Miehet täyttää 2024 110 vuotta. Juhlavuoden tapahtumien rakentaminen vaatii kuorolaisilta musiikin oppimiskykyä ja järjestelyissä talkoohenkeä. Sitä toivon jokaiselta.
Mikä on toivelaulusi kuoromme riveissä eli mitä laulat mieluiten?
Kaappeihini on kertynyt vuosien mittaan mappikaupalla nuotteja ja nuottikirjoja. Viime vuodet ovat täyttäneet nuoteilla ja soitoilla tietokoneen kiintolevyn digitilaa. Jos tästä kaikesta pitäisi jotain nostaa esiin, erottuisi muista Toivo Kuulan sävellykset Eino Leinon ja Veikko Antero Koskenniemen sanoihin. Kuula päästää myös ykkösbassot loistamaan ja Leinon ja Koskenniemen runot soittavat ihmismielen herkimpiä kieliä.
Haastattelijana ja juttujen kokoajana toimii kuoron somevastaava ja tiedottaja Asko Leppilampi.
