Mikä (laulu)mies -sarjan 18. haastateltava on kokenut tenorisolisti Perttu Mellin. Perttu aloitti solisti- ja yksinlaulutehtävät jo koulussa, kun vanhemmat ja opettaja havaitsivat hänen poikkeukselliset laulajalahjat. Haastattelun perusteella vaikuttaa siltä, että Perttua on jäänyt hieman harmittamaan, että ammattimainen laulu sai väistyä muiden töiden tieltä. Onneksi hänellä riittää intoa kehittyä laulajana ja jatkaa solistin tehtävissä.
Mikä mies on Perttu Mellin?
Olen 57-vuotias Perttu Mellin, Laulu Miesten 1-tenori ja solisti. Olen kotoisin Nokialta missä perheellämme oli värikauppa ja maalausliike (Mellin Oy) eli olen kivijalkayrittäjäperheen kasvatti. Tämä tarkoittaa sitä, että olen ollut jo 14-vuotiaasta lähtien värikaupan tiskin takana.
Koulutukseltani olen merkonomi (Kesko). Lisäksi olen suorittanut RTS 8:n (Rautakauppa-alan kauppiastutkinto, Tuko), Esimiehen erikoisammattitutkinnon (Kesko) ja Johtamisen erikoisammattitutkinnon (Hyria/RTV Yhtymä).
Työelämässä minulla on yli 40 vuoden kokemus väri- ja rautakauppa-alalta yrittäjänä, myyjänä, esimiehenä ja tällä hetkellä myymäläpäällikkönä RTV- Yhtymä Oy:n Keravan toimipisteessä, jossa aloitin vuonna 2009.
Mitä muuta harrastat kuin mieskuorolaulua?
Laulu-Miesten toiminnan ja oman solistisen laulutaidon kehittämisen lisäksi aikaa jää kevät- ja kesäkaudella maantiepyöräilyyn. Yleiskunto pysyy hyvänä ja hapenottokyky vahvistuu, joka samalla tukee kokonaisvaltaisesti laulamista eli liittyy olennaisena osana laulamisen harjoitteisiin.
Pyöräilykautena 2022 tuli ajettua kaiken kaikkiaan 4200 kilometriä. Tällä kaudella yritän päästä 5000 kilometriin.
Kerro omasta (mieskuoro)taustastasi eli mikä laulumies?
Minulla on ollut vahva laulamisen talentti jo varhaisesta lapsuudesta lähtien. Onnekseni minulla oli luokanopettajana Maija Liisa Niemelä, joka havaitsi kykyni. Niinpä lauloin koulun kuoron solistiosuuksia ja yksinlauluja kevät- ja joulujuhlissa.
Äitini puolelta suvussamme on ollut vahva edustus paikallisessa mieskuorossa (Nokian Työväen mieskuoro), jonka perustajajäsen enoni Kalervo (Kappe) Jutila oli. Hän veti minut mukaan mieskuorotoimintaan v. 1986. Sen taiteellisena johtajana tuolloin toimi Rainer Lehtinen, joka oli nostanut NTM:n taiteellisen tason ja soinnin myös kansallisesti korkealle tasolle. Hän ohjasi minua laulutunneille ja ensimmäinen opettajani oli Anu Hälvä, joka silloin asui Tampereella. Tenorisolistiosuuksia alkoi tulla NTM-kuorossa ja olin myös vahvasti mukana kvartettitoiminnassa, jossa tutorina toimivat erinomaiset kuoromiehet Erkki Haaramo ja Raimo Valkama. Kuuluin silloin kuoron tuplakvartettiin ”Vaajat lasit”, jolla voitimme monet ykkössijat mm. Suomen Työväen musiikkiliiton pienryhmäkilpailuissa. Olin NTM-toiminnassa mukana vuodet 1986 – 1996 ja 2002 – 2012. Silloin taiteellisena johtajana oli Keijo Rantanen. Hän valmensi kuoromme Bremenin kuoro-olympialaisiin 2004, josta saimme pronssimitalin. Muutin Helsinkiin 1994 ja kävin pääkaupunkiseudulla laulutunneilla mm. Matti Pelon ja Johanna Talasniemen luona.
Lauloin Nokian Työväen mieskuoron aikana mm. nämä solistiosuudet:
Jimmy Brown, Vuorilla kulkevat suuret tuulet, Loch Lomond, Tein lasinkuultavan laulun (Laaksonen), Täällä pohjantähden alla (Laaksonen), Tuikkikaa oi joulun tähtöset, Sydämeeni joulun teen ja Adamin joululaulu
Miten ajauduit Laulu-Miesten riveihin?
Kävin ensimmäisen kerran Laulu-Miesten harjoituksissa vuonna 1996 ja pääsin koelauluista läpi. Kuoron taiteellinen taso oli tuolloin vaatimaton ja harjoitukset olivat liiaksi turinatuokioita, joten en silloin tässä kuorossa jatkanut. Vuonna 2012 Keijo Rantanen lähti pois NTM:n taiteellisen johtajan paikalta pois, joten oli harkinnan paikka, että mitä teen? Olin sahannut pääkaupunkiseudun ja Nokian välillä kymmenen vuotta junalla pari kertaa kuussa harjoituksissa ja harjoitellut laulut itse kotona. Tulin siihen tulokseen, että lähempää on uusi kuoro löydettävä.
Liityin vuonna 2012 Keravan mieslaulajiin, jota vetää Teppo Salakka. Keravan mieslaulajien aikana lauloin solistiosuuden teokseen Anniina. Samana vuonna päätin myös mennä uudestaan Laulu-Miesten koelauluun. Tiesin, että kuoroa vetää Matti Hyökki ja sen taso oli kuulemma ihan toista kuin 90-luvulla. Ja tottahan tuo oli. Huomasin sen jo silloin, kun pääsin kuuntelemaan ensimmäisiä harjoituksia. Koelaulut olivat haastavat, mutta pääsin niistä läpi ja Matti Hyökki sijoitti minut alempaan 1-tenoriin. No niinhän siinä sitten kävi, että Laulu Miesten toiminta vei minut mukanani siihen malliin, että Keravan mieslaulajille ei enää aika riittänyt. Keskityin Laulu-Miesten taiteellisiin haasteisiin.
Vuonna 2016 Matti Hyökki siirsi minut ylempään ykköstenoriin ja samana vuonna minulle tarjottiin kuoron puolesta mahdollisuutta saada laulutunteja Jorma Martikaiselta. Otin tuon mahdollisuuden mielelläni vastaan. Tämä puolestaan johti siihen, että aloin saada solistiosuuksia myös Laulu-Miehissä. Tähän mennessä olen tehnyt nämä solistiosuudet Laulu-Miehille:
Ota se kaunis kannel taas, Ellenille, Vihazu, Nu är det helg över havet, Varpunen jouluaamuna ja Kun joulu on.
Miten kehität itseäsi laulajana?
Käyn tiiviisti Jorma Martikaisen luona laulutunneilla ja ajatukseni on tulevaisuudessa ottaa myös musiikkiopiston kursseja klassisesta yksin laulusta. Laulajana ja solistina otan rakentavaa kritiikkiä vastaan auliisti ja korjaan toimintaani sen mukaisesti tavoitteena täydellinen veto. Tällä hetkellä työn alla solistiosuus Leevi Madetojan teokseen ”Puron heljät helmet”, joka on tulossa Laulu miesten 110-vuotisjuhlan konsertin ohjelmistoon. Solistia tähän ei ole vielä valittu, mutta kun tuo solistiosuus liikkuu optimaalisella äänialueellani, joten otin sen harjoittelun alle. Lisäksi harjoittelen Jorma Martikaisen opastuksella Francesco Paolo Tostin teoksia.
Laulajan on tärkeää päästä mahdollisimman paljon esiintymään yleisön eteen erilaisissa paikoissa ja tilanteissa. Pelkästään vaihtelevat akustiset tilat tuovat oman haasteensa laulamiseen ja siinä käytettävään tekniikkaan. Lisäksi solistin pitää osata tulkita laulettavat teokset nuottikuvan mukaisesti ja siinä pitää samalla olla tunne mukana. Oikea-aikainen hengittäminen ja äänen syventäminen oikeissa paikoissa pitää myös muistaa. Samalla pitää huomioida yhteistyö kuoron kanssa eli useita asioita pitää kerralla hallita. Vastuu on siis kova.
Mika on mieleenpainuvin muisto Laulu-Mies ajaltasi 2012 – 2023?
Niitä on monia. Kaikki äänitteiden tekemiset ovat olleet kohokohtia.
Oli hienoa päästä tekemään Eino Linnalan teoksia, joiden joukosta löytyy todellisia helmiä. Tulee nyt mieleen mm. Seppien kuoro, joka olisi tässäkin ajassa erittäin ajankohtainen teos ja Soturi. On ollut hienoa päästä myös laulamaan solistiosuuksia äänitteille. Niitä on mm. viimeisimmällä joululevyllä Kun maas on hanki. Myös Mikko Heiniön Isoisän runoja -sarjassa oli yksi osuus, jossa olin solistina.
Varmaan kaikkein mieleenpainuvin kokemus oli 2017 musiikkitalon Suomi 100 vuotta -konsertti, jossa lauloin solistiosuuden Erkki Melartinin teokseen Ota se kaunis kannel taas. Niin isolle yleisölle en ole ikinä laulanut solistina, sillä Musiikkitalo oli täynnä yleisöä. Vallan hieno kokemus.
Mikä Laulu-Miesten matkoista kotimaassa tai ulkomailla on ollut muistorikkain ja miksi?
Mieleenpainuvin kokemus oli Japanin matka 2015. Saimme laulaa upeissa konserttisaleissa. Hienoimpia muistoja tästä matkasta varmaan Tokion konsertti paikallisen sinfoniaorkesterin kanssa (Kullervo) ja Toyotan aivan upea konserttisali. Tuntui kuin olisi laulanut viulun sisällä, kun kaikki materiaali salissa oli puuta. Sali oli akustisesti aivan mahtava. Myös kotimaan joulukonserttikiertueet maakuntaan ovat hienoja ja mieleenpainuvia. Saamme laulaa täysille kirkkosaleille ja palaute on aina erittäin positiivista. Laulu-Miesten kova työ kaikilla tasoilla tuottaa tässäkin suhteessa tulosta.
Miksi Laulu-Miehet on sinun kuorosi?
Perttu oli listannut valmiiksi muutamia syitä:
- Laulu-Miehet on yksi Suomen parhaimmista mieskuoroista.
- Kuoron korkea taiteellinen taso.
- Kuoron menestyksekäs historia.
- Taiteellinen johtaja maan paras.
- Taiteelliset haasteet.
- Laulu-Miehet on sitoutunut tekemiseen.
- Kuoron hyvä yhteishenki.
Kuoromme on valinnut seuraavaksi merkittäväksi projektiksi ”Soi taivaat”, jossa tulemme esittämään yhdessä urkurin kanssa merkittäviä suosikkiteoksia. Mitä olet mieltä tällaisesta linjasta?
Ensimmäiset kolme konserttia ovat nyt takana ja käsittääkseni ne onnistuivat ihan hyvin.
Uskon ja toivon, että Soi Taivaat! -konserteille on odotettavissa jatkumoa. Näen, että sillä on mahdollisuudet samantyyppiseen menestykseen kuin joulun ajan kirkkokonserteissa ja maakuntakierrokset tässäkin ovat mielestäni kannatettava ajatus.
Mitä odotuksia/toiveita sinulla on Laulu-Miesten tuleville laulukausille? Millaista musiikkia kuoromme tulisi mielestäsi esittää?
Omalla kohdallani toivon tietysti solistiosuuksia. Se antaa myös vastinetta sille työlle mitä teen laulamisasioiden eteen. Mielestäni meidän tulee jatkaa sillä linjalla mitä Matti Hyökki on vetänyt eli perinteisen ohjelmiston lisäksi ohjelmistoon unohdettuja säveltäjiä ja uusia teoksia.
Mitkä ovat syyt, jotka saavat minut jatkamaan vuosikymmenestä toiseen mieskuorotoiminnassa?
Perttu viittaa vastauksiin, joita hän antoi edellä kysymykseen Miksi Laulu-Miehet on sinun kuorosi? Lisäksi hän päätyy esittämään vielä muutaman syyn:
- Uudet haastavat teokset.
- Vanhojen unohdettujen säveltäjien tuotannon taltioiminen ja esittäminen.
- Uudet ystävät.
- Solistiosuuksien tekeminen.
- Katkaisee ajatukset pois työelämästä, joka allekirjoittaneella on hyvin hektistä.
- Konsertit Suomessa ja ulkomailla.
- Konserttiyleisöstä saamamme positiivinen palaute.
- Oman laulutaidon kehittäminen kokonaisvaltaisesti.
Millaisin ajatuksin muistelet tähänastista laulajauraasi?
Koen, että minulla olisi ollut edellytykset myös ammattilaulajaksi, mutta perheyrityksen haasteet veivät tässä suhteessa mennessään. Niinpä ainoa mahdollisuus laulamisen ylläpitämiseen oli mieskuorotoiminta. Muistan kyllä hyvin, kun alakoulun opettajani Niemelä tuli kotiimme asti puhumaan vanhemmilleni, että tuosta pojasta on tehtävä laulaja. No värikaupan tiskin takaa itseni löysin ja olihan tuo myös itsestäni kiinni.
Ammattitaitoisilla kuoronjohtajilla on ollut suuri vaikutus siihen, että olen jaksanut tehdä töitä mieskuorolaulamisen eteen vuosikymmenestä toiseen. Laulu-Miehissä Matti Hyökin taiteellisen tason vaatimukset ovat nousseet vieläkin monta potenssia ylöspäin. Pääsin heti mukaan toisen Linnala-levyn tekemiseen. Arvostan Matin johtamistavassa taiteellisen tason ja tulkinnan laittamista ykkössijalle, unohdettujen säveltäjien esilletuomista sekä myös uusien Laulu-Miehille tehtyjen sävellysten tilaamista ja tekemistä esityskuntoon. Hyvänä esimerkkinä tästä Heiniön Amen. Tämä on suoraa jatkumoa sille historialle mitä L-M on tehnyt lähes 110-vuotisen historiansa aikana. On hienoa, että Matti Hyökki on antanut minulle mahdollisuuden tehdä solistiosuuksia Laulu-Miehissä.
Näyttää siltä, että voisit suositella laulamista myös muille? Miksi?
Muutaman vuosikymmenen kokemuksella Perttu haluaa edellä mainittujen hyvien seikkojen lisäksi nostaa esiin mieskuoron jäsenten keskuudessa vallitsevan yhteisöllisyyden.
Perttu lopettaa haastattelun näihin sanoihin: ”On jännä juttu, että vaikka kuoroharjoituksiin raahautuu ajoittain väsyneenä, sieltä lähtee pois virkeänä.”
Siinäpä se. Noihinkin ajatuksiin on helppo yhtyä. Suuret kiitokset haastattelusta Perttu!
Haastattelijana toimi kuoron somevastaava ja tiedottaja Asko Leppilampi.
