Asko Leppilampi on kuoromme näkyvä, kuuluva ja näkyvyyttä lisäävä kakkosbasso ja kuoron virallinen somettaja. Sitkeästi Lahdesta maanantaitreeneihin saapuva entinen avoautoilija osallistuu aktiivisesti kuoron toimintaan monella eri tasolla. Vaikka kokemusta ja näkemystä on kuin sillä entisellä konsultilla, Asko tunnetaan aidosta innosta, eteenpäin boostaavasta voimasta ja energiasta. Kuoro sai Askon myötä hienon draiverin erilaisiin projekteihin.
Mutta annetaan puheenvuoro Askolle itselleen.
Tulit kuoroomme verrattain hiljattain laulajaksi ja olet yksi viimeisimmistä tulijoista. Mistä bongasit Laulu-Miehet ja miten päädyit hakeutumaan meidän riviin?
Liityin Laulu-Miehiin syyskuussa 2019 ja ”syyllinen” löytyy kotikaupungistani Lahdesta. Olin tutustunut Eero Anttilaan edellisen kuoroni Lahden mieskuoron riveissä ja hän houkutteli minut mukaan. Halusin mahdollisimman hyvään kuoroon ja tiesin, että Matti Hyökin johtama Laulu-Miehet YL:n seniorikuorona on sellainen. Nyt meitä kulkee Lahdesta 3 laulajaa ja lisäksi yksi on ”sapatilla” kuorosta perhesyiden vuoksi.
Hienoa että tulit. Mikä saa sinut joka maanantai motivoitumaan Lahdesta Helsinkiin laulutreeneihin?
Pakko myöntää, että joskus käy mielessä, onko tämä kaiken vaivan näön väärtti? Onneksi laulussa kuten muissakin harrastuksissa suorituksen jälkeen tulee hyvä mieli. Kuorolaulu on halpa ja paljon antava harrastus. Z-junalla eläkeläislippu sarjakortilla maksaa vajaat 5 €/sivu. Hyvät kaverit, haastavat laulut, erinomainen kuoronjohtaja on perusta, mutta esiintymiset on se juttu. Ilman niitä ei homma kiinnostaisi riittävästi. Konserttimatkojen ja muiden konserttien lisäksi kvartettikeikat lisäävät motivaatiota.
Olet käsittääkseni laulanut elämässäsi paljon ja ollut monessa mukana. Annapa katsaus musiikilliseen historiaasi?
Olen kasvanut ja elänyt musiikin keskellä. Perheessämme ja suvussamme laululla ja musiikilla on aina ollut suuri merkitys. Kasvoin ja kävin kouluni Ylivieskassa. Lapsuudessa siellä asui paljon sukumme jäseniä ja laulu oli kokoontumisissamme aina läsnä. Ajoittain esim. Ylivieskan torvisoittokunnassa oli yli puolet meidän suvun porukkaa ja itse soitin siinä pikkupoikana klarinettia.
Perustimme sukulaispoikien kanssa silloin myös pienen Putti putit –bändin, jossa oli mukana mm. rumpali, trumpetisti, klarinetisti ja laulusolistina sukumme ulkopuolelta mukaan kutsuttu tyttö. (Näin jälkeen päin ajatellen aika mielenkiintoinen koostumus!?)
Kouluaikana meillä oli myös kansakoulussa orkesteri, jossa soitin harmonia. Tuollainen kouluorkesteri oli siihen aikaan 1960-luvun alussa erikoinen juttu. Opettajamme Anni Rättyä oli musiikki-ihminen henkeen ja vereen ja se oli onnemme. Olin tuolloin aloittanut pianon soiton opettelun ja lauloin koulun kuorossa.
Varsinainen ”musiikkiurani” alkoi sitten, kun lähdin opiskelemaan. Pyrkiessäni Oulun opettajainvalmistuslaitokseen sai pääsykokeissa yrittää lisäpisteitä laulusta. Isäni opetti minulle silloin sen verran kitaransoittoa, että esitin pääsykokeissa jonkun helpohkon laulun ja säestin itseäni kitaralla. Kai se meni ihan mukavasti, sillä OKL:n musiikin lehtori Anna-Liisa Antila-Kaljunen taisi korvamerkitä minut. Erikoistuin musiikkiin ja ohjasin sittemmin Oulun Normaalikoulussa opetusharjoittelussa tulevia opettajia musiikin opettamiseen osin yhdessä Antila-Kaljusen kanssa.
OKL:n aikana lauloin kuorossa, opiskelin pianon ja kitaran soittoa sekä yksinlaulua muutaman vuoden ensin OKL:ssa Elias Palolan ja sitten Oulun Musiikkiopistossa Kirsti Vihkon opastamana. Sittemmin pesäpallo voitti laulamisen ja se oli siinä. Opetin Norssissa jonkin verran musiikkia, johdin koulun oppilaskuoroa ja ajoittain orkesteria, säestin pianolla koulun juhlissa yhteislauluja jne. Säestyshommia lähinnä kitaralla on ollut erilaisissa tilanteissa aika paljon. Lauloin noihin aikoihin erilaisissa kvarteteissa ja pienryhmissä, joten esiintymiskokemusta sai niistä mukavasti.
Milloin aloit laulaa mieskuorossa?
Mieskuorokipinän sain joskus vuonna 1976, kun menin kuuntelemaan Oulun NMKY:n Mieslaulajien joulukonserttia. Se iski niin voimakkaasti nuoreen mieheen, että liityin heti vuoden vaihteen jälkeen Kalervo Kullaksen johtamaan kuoroon ja siitä se lähti. Lauloin siinä kuorossa yli 10 vuotta.
Huippukokemus Ynnin mieskuorossa oli, kun pääsimme laulamaan Jean Sibeliuksen ”Kullervon” yhdessä Rauno Rännälin johtamien Pohjan Laulun Mieskuoron ja Oulun Kaupunginorkesterin kanssa. Miessolistina oli, kukas muu kuin Jorma Hynninen.
Tuon Kullervon vaikutus oli niin suuri, että liityin sen vaikutuksesta yli 20 vuoden paussin jälkeen taas kuoroon. Törmäsin Lahden torilla kesällä 2009 Seppo Korhoseen, joka kahvitellessamme kertoi, että hänen johtamansa Lahden Mieskuoro esittää ”Kullervon” vuonna 2010 Sibelius-festivaalissa yhdessä Jukka-Pekka Sarasteen johtaman Sinfonia Lahden ja Polyteknikkojen Kuoron kanssa. Liityin elokuussa mieskuoroon ja pääsin jälleen laulamaan ”Kullervoa”. Eikä minua yllättänyt lainkaan se, että Jorma Hynninen oli jälleen solistina. Tästä alta pääsee kuuntelemaan pienen pätkän tuota huikeaa Sibeliuksen sävellystä ja meikäläinenkin on siellä todistettavasti mukana ?
Lauloin Lahden Mieskuorossa muutaman vuoden. Perustimme sinne silloisen johtajan Mikko Kalliomaan kanssa Reilun Tusinan. Kokosimme kuorostamme 2-3-kertaisen kvartetin eli noin kolme ”nuorta” joka äänestä. Rekrytoimme siihen kuoromme ulkopuolelta muutamia hyviä laulajia, joten meitä oli lopulta 16 ja nimeksi tuli tuo Reilu Tusina. Laulaminen siinä on ollut yksi kuorourani hienoimpia kokemuksia. Meillä oli parhaimmillaan kymmeniä tilausesiintymisiä vuodessa.
Valitettavasti kaikki hyvä loppuu aikanaan, mutta tässä alla näyte Reilun Tusinan yhdestä kvartetista, jonka kokosimme erääseen äitienpäiväjuhlaan, ensimmäiseen ja viimeiseen keikkaamme. Koska ruokailuja oli kaksi, esiintymisiäkin oli kaksi. Odotellessamme seuraavaa esiintymistä menimme hotellihuoneeseen, laitoimme puhelimen videon äänittämään ja tuloksena oli 4 lauluvideota.
Tuo vuoden 2015 pienimuotoinen äitienpäiväkonsertti oli viimeinen esiintymiseni Lahden Mieskuoron kokoonpanoissa. Seuraava kuoroni oli sitten 4 vuoden tauon jälkeen Laulu-Miehet. Nälkä oli kasvanut syödessä ja siksi tähyilin tasokasta kuoroa. Laulu-Miehet on sellainen ja nyt koen olevani oikeassa paikassa.
Onko Laulu-Miehissä sosiaalisena yhteisönä jotain erityistä tai erilaista verrattuna aikaisempiin musiikkiyhteisöihisi?
Eipä oikeastaan. Kaikissa kuoroissa rima on ollut sopivalla korkeudella ja aina on pyritty parantamaan. Miehet ovat miehiä ja pojkarna är gossarna joka kuorossa. Minulla on ollut erinomaisia laulajaveljiä kaikissa kuoroissa. Kyllä ne pienet ”sisäsyntyiset” porukat nostavat päätään joka paikassa. Reilu Tusina oli erittäin tiivis 16 hengen porukka, joka harjoitteli normaalikuoron lisäksi kerran viikossa ja taso oli lopulta sen mukainen. Tiivis yhteys syntyi noista harjoituksista ja hyvästä kaverihengestä. Runsaat esiintymiset tiivistivät sitä vielä enemmän.
Laulu-Miehissä kvartettilaulu ja hallitustyöskentely ovat tuoneet paljon lisäväriä ja -intoa touhuun, jopa ystävyyssuhteita. Ja yhteiset viikoittaiset matkat Ilkka Kerolan kanssa Lahdesta ovat yhdistäneet meitä valtavasti.
Pakko on kuitenkin myöntää, että Matti Hyökin johdolla laulamisen taso on sen verran korkealla levytyksineen ja esiintymisineen, että porukkahenki nousee myös niiden johdosta. Yhteinen päämäärä ja yhteiset tavoitteet ovat myös kuorolaulussa(kin) kaiken A & O.
Olen kuullut huhuja, että sinuun saattaa törmätä myös kvartettikeikoilla. Mitä kvartettilaulu antaa sinulle ja miksi se motivoi?
Sinulla on selvästi sisäpiiritietoa ? Asetin tullessani Laulu-Miehiin tavoitteeksi päästä laulamaan johonkin kvartettiin. Kuorossa oli jo muutamia kvartetteja, mutta päästäkseen laulamaan kvartetissa piti perustaa sellainen. Siitä syntyi EKO-kvartetti. Muistan, kun sovimme sinun Mikko Hintsala (2T), Antti Kinnusen (1T) ja Teo Merraksen (1B) kanssa maaliskuussa 2020, että alamme kokeilla kvartettilaulua, mutta sitten iski korona. Emme kuitenkaan luovuttaneen vaan aloimme harjoitella etänä. Sovimme laulettavat laulut ja valitsimme taustanauhan, jotta pysyisimme samassa sävellajissa ja tahdissa. Sen jälkeen jokainen harjoitteli laulut ja lauloi videolle oman osuutensa. Sitten kokosimme videot yhteen ja saimme aikaan muutaman tekotapaan nähden kelvollisen kvartettiäänitteen. Sen muistan tuosta todella hienosta kokeilusta, että oman laulun nauhoittaminen korvakuulokkeista tulevan taustalaulun avulla oli erinomaista harjoitusta. Väitän, että kehityin kvartettilaulajana tuon noin vuoden jakson aikana. Se oli mahtava kokeilu, jonka tuloksia on edelleen kiva kuunnella aikansa tuotteena. Pääsimme ensimmäisen kerran harjoittelemaan livenä EKO-kvartettimme kanssa vasta lokakuussa 2020.
Kvartettilaulu ja sen esiintymiset ovat minulle kuorolaulun suola. Lauloin Lahdessa lähes pari vuotta myös Neliä-sekakvartetissa , mutta se kuihtui perheellisten ja työssä käyvien ajan puutteeseen.
Kvartettilaulussa olemme yhdessä, mutta yksin. On pakko hallita oma stemmansa, muistaa sanat ja osata vielä kuunnella kavereita. Kun laulu onnistuu, tunne on samanlainen kuin suuren kuoron onnistumisen jälkeen: Me teimme sen ja kehtaamme hyvällä mielellä kumartaa ja kiittää saatuamme esiintyä. Kvartettilaulussa on se jokin! Se motivoi opettelemaan uusia valitsemiamme lauluja ja esiintymään uudelleen ja uudelleen. Olemme saaneet käydä Laulu-Miesten keikoilla muutaman kerran erilaisissa juhlatilaisuuksissa ja jopa kuoromme konserteissa osana tuplakvartettia.
Onko sinulla vielä musiikillisia haaveita, tavoitteita tai unelmia, mitä haluat Laulu-Miehissä tai muutoin vielä toteuttaa?
Onko yllättävää tämän jälkeen, jos vastaan, että haluaisin laulaa taas ”Kullervon”? Ehkä Jorma Hynninen ei ole enää solistina, mutta kuka sen tietää ? Olen päässyt toteuttamaan yhden musiikillisen haaveeni levyttäessämme Erkki Melartinin ja Erik Fordellin musiikkia. Seuraava haaveeni toteutuu, kun pidämme huhtikuun lopussa ensimmäiset ”Mieskuoro ja urut” -konserttimme. Minulla on sellaisista vuosikymmenten varrelta unohtumattomia kokemuksia, viimeksi Lahdesta Ristinkirkosta marraskuussa 2020, kun esitimme mm. Finlandian Pauli Pietiläisen toimiessa urkurina. Huikeaa! Ensi keväänä ohjelmistossa on aivan erinomaisia kappaleita, joita on etuoikeus päästä laulamaan. Jokaisen hyvästä musiikista tykkäävän kannattaa laittaa tuo tuleva konsertti korvamadoksi jo ennen kuin yhtään kappaletta on esitetty. Ohjelmistosta tulee hieno!
Odotan kovasti jälleen joulukonserttimatkojamme, joita tänä vuonna toista kymmentä. Meillä on konsertteja Helsingin lisäksi ainakin Turussa, Oulussa, Iisalmessa ja Kuopiossa. Valmistelussa olevat Saksan ja Japanin matkat ovat päällimmäisinä haavelistallani.
Kerro joku tähänastisen Laulu-Mies uran tähtihetki, kommellus, sattumus tai muu hauska tarina?
Kyllä konsertit ovat tähtihetkiä ja niistä kotikaupungissani Lahdessa toteutettu Finlandia-konsertti juuri ennen koronasta johtuvaa LockDownia ehkä huikein siitäkin syystä, että olin itse sitä myös järjestämässä ja markkinoimassa. Viimeisin huippukokemus on Laulu-Miesten kautta-aikojen ensimmäisen kesäkuoron leiri ja konsertit, joista toinen oli lapsuuden kotikaupungissani Ylivieskassa. Oli hienoa, kun yleisössä oli 89-vuotiaan äitini lisäksi useita vanhoja ystäviä, luokkatovereita ym.
Noita kommeluksia ja hauskoja sattumuksia en heti saa mieleeni, ainakaan sellaisia, jotka kestävät päivän valon 😉
Olet kuoromme somevastaava ja tiedottaja. Mitä ajatuksia ja toiveita sinulla olisi sen puolen suhteen?
Kuoromme edellinen puheenjohtaja Arto Helenius (2B) nykäisi minua pari vuotta sitten hihasta ja pyysi somevastaavan tehtävään. Mielestäni meidän jokaisen täytyy vuorollamme heittäytyä hoitamaan kuoron yhteisiä asioita, joten suostuin. Minulle on sellainen ominaisuus, että kun innostun jostain, heittäydyn siihen täysillä. Niin kävi tässäkin luottamustehtävässä. Tiedotusvastaava on hallituksen jäsen, joten minulla on sitä kautta ollut mahdollisuus vaikuttaa kuoron asioihin ja jopa toteuttaa unelmiani tuon luottamustehtävän kautta.
Youtubeen perustamassani Laulu-Miesten levyhyllyssä on tällä hetkellä jo noin 50 lauluvideota ja joka viikko tulee yksi lisää. Suurta tyytyväisyyttä tunnen myös tästä ”Mikä Laulu-Mies” -sarjasta, josta on tullut hyvää palautetta. Minä toimittajana olen saanut näistä varmaan eniten, sillä olen saanut tutustua näiden kautta jo 12 laulajaveljen tarinaan.
Haluaisin, että vastuuta jaettaisiin kuorossamme vieläkin enemmän. Tämä siitäkin huolimatta, että kuorossamme on paljon toimijoita, jotka käyttävät todella paljon aikaa ja osaamistaan yhteisten asioiden hoitamiseen. Meillä on mahtava meininki!
Erityisesti joulunaika tulee olemaan taas keikkojen täyteinen ja välillä voi äänihuulissa tuntea orastavaa uupumusta. Miten Laulu-Mies Asko pitää huolta omasta äänestään ja laulukunnostaan?
Meillä on todellakin tänä vuonna toistakymmentä joulukonserttia, joista pohjoisen keikalla kahden päivän aikana peräti neljä. Olen oppinut kymmenien vuosien alla sen verran, että omaa ääntä pitää osata käyttää oikein. Vaikka 2-bassoilta vaaditaankin ajoittain todella kovasti ääntä, huutamista tulee varoa. Jos koen, että ääni alkaa mennä, löysäilen. Kaverit kyllä pitävät huolen, että ääntä riittää. Meillä on sen verran isoja ja voimakasäänisiä äijiä, että kyllä forte fortissimot tulevat, kun on sen aika. Matti virittelee ääniämme äänenavauksissa taitavilla harjoituksillaan ja toisaalta säännöllinen laulaminen on parasta äänen huoltoa. Ja vilustumisen täytyy pitää loitolla.
Lauluharrastus vaikuttaa vahvasti myös perheisiin ja parisuhteisiin. Miten sinun lähipiiri suhtautuu omiin stemmaharjoituksiisi ja äänenavauksiin?
Vaimoni ei ole koskaan huomautellut laulamisesta, osin ehkä siksikin, että kohtuullisen kokoisestä kämpästämme löytyy aina sellainen nurkka, josta ääneni ei häntä liikaa häiritse.
Mitä muuta mahtuu eläkeläisen arkeen kuoroharrastuksen lisäksi?
Matkailu on minulle ehkä kuorolauluakin tärkeämpi harrastus, anteeksi vaan. Olemme vaimoni kanssa matkustelleet etenkin tällä vuosituhannelle niin paljon, että aloin vuonna 2005 kirjoittaa matkapäiväkirjoja muistaakseni missä olemme käyneet. Lastemme painostuksesta aloin kirjoittaa matkablogia ja nyt minulla onkin varsin suosittu Appa matkustaa -matkablogi, jossa on noin 450 matkakertomusta eri puolilta maailmaa. Kirjoitan uutta lähes päivittäin ja postausten määrä kasvaa viikoittain. Taidan muuten olla Suomen vanhin matkabloggaaja? Mökkeily, EKO-kvartettilaisen arvomaailmaan istuva sähköpyöräily ja golfailu ovat muita harrastuksiani. Ammatistani tuttuja koulutushommiakin teen silloin tällöin, sillä yrittäjä ei jää koskaan eläkkeelle 🙂 Voin vakuuttaa, että eläkeläisen kalenteri on yllättävän, jopa liian täynnä.
Kerro terveiset kaikille sellaisille, jotka harkitsevat mahdollisesti hakeutumista Laulu-Miesten koelauluun ja laulajaksi meille!
Omat kokemukseni Laulu-Miehistä on niin hyvät, että viimeksi tänään houkuttelin vanhaa laulukaveriani tulemaan mukaan. Samaa häiriköintiä olen tehnyt moneen suuntaan ja toivon, että uskoisivat. Laulu-Miehissä on hyvä meininki ja kuoro on todella hyvässä iskussa. Pakko ollakin, sillä lokakuun lopussa olemme jälleen levytyspuuhissa, jonka jälkeen alkaa joululaulukausi. Tässä kuorossa elämä ei ole yksitoikkoista!
Suuret kiitokset haastattelusta, Asko!
Haastattelijana ja jutun kokoajana toimi Laulu-Miesten sihteeri Mikko Hintsala.
