Mikä (laulu)mies -sarjassa esitellään kuoromme jäseniä omissa rooleissaan maineikkaan Laulu-Miehet -kuoron riveissä. Nyt on vuorossa vuodesta 1998 kuoron peräsimessä toiminut Matti Hyökki, jonka peräänantamattomuus, osaaminen ja kunnianhimo ovat nostaneet Laulu-Miehet jälleen sille taiteelliselle tasolle, jolle vuonna 1914 perustettu kuoro kuuluu. Hyökin tavaramerkkinä on ollut aina korkea taiteellinen taso, jota siivitetään kovimmalla mahdollisella keinolla mm. säännöllisillä levytyksillä. Kuoro on julkaissut 2000-luvun aikana peräti 11 levyä ja lisää on tulossa.
Mikä mies on Matti Hyökki? Millaisena hän näkee Laulu-Miesten tulevaisuuden? Millä keinolla luodaan taiteellisesti korkeatasoista tulevaisuutta? Mm. näihin asioihin halusin saada vastauksia lähtiessäni haastattelemaan Suomen mieskuorotoiminnan grand old mania.
Mikä (laulu)mies on Matti Hyökki? Kerrotko tähän alkuun lyhyesti omasta taipaleestasi mieskuorojen taiteellisena johtajana.
Ensimmäinen kosketukseni mieskuoroon oli RUK 121:n kurssikuoro Haminassa keväällä 1966. Sitä seurasivat sitten Helsingin Poliisilaulajat 1972-1982 ja Ylioppilaskunnan Laulajat 1980-2010 sekä Laulu-Miehet vuodesta 1998.
Mikä sai sinut tarttumaan Laulu-Miesten peräsimeen johdettuasi yli 30 vuotta Suomen tunnetuinta mieskuoroa Ylioppilaskunnan Laulajia?
YL:n entinen puheenjohtaja ja tenorisolisti Juha Lappalainen oli -90 -luvulla liittynyt Laulu-Miesten jäseneksi ja suostutteli ryhtymään johtajaksi. Yhteistyö Juhan hallinnon kanssa oli aina toiminut hyvin YL:ssä. Se oli yksi merkittävimmistä motiiveistani ryhtyä myös Laulu-Miesten johtajaksi.
Mitä ajattelet mieskuorosta taiteellisena instrumenttina?
Mieskuoroinstrumentti ja -laulu on kuin kaviaari. Se on vuosisatainen herkku. Joskus sitä on saatavilla, joskus ei. Kyky arvioida sen laatua voi tietysti vaihdella. Jotkut eivät erota sammen mätiä sammakon kudusta. Palloja kummassakin. Kyvyttömyys tajuta laatua ei kuitenkaan tee kaviaarista kutua, Amatista arvotonta tai Tizianista toritaidetta. Laadulla on tekijänsä, se säilyy ja kestää kulutusta.
Millainen on hyvä johtaja mieskuorolle? Mitä häneltä vaaditaan?
En tiedä, onko eroa sillä, minkälaista kuoromuotoa johtaa. Olen mieskuorojen ohella johtanut niin lapsikuoroja kuin kamarikuoroja ja suuria oopperakuoroja. Kaikissa tapauksissa taiteelliselta johtajalta vaaditaan alansa hallitsemista. Kuoron on myös hyvä selventää itselleen minkälaisen johtajan se tarvitsee ja mitä johtajaltaan odottaa. Harrastajayhteisö palkkaa joko laulattajan tai taiteellisen johtajan. Laulattaja vetää yhteislaulutilaisuutta eikä laulamisella ole taiteellisia päämääriä.
Jos kuorolla on taiteellisia ambitioita tarvitaan ammattijohtaja, joka pystyy arvioimaan laulajiston osaamisen rajoja, kehittymisen haluja ja mahdollisuuksia. Tällä kohdalla kuoronjohtaja painiskelee samojen kysymysten äärellä kuin ammattikapellimestarit.
Susanna Mälkki: ”Työtä ei tehdä työyhteisölle, vaan yleisölle”…”kapellimestarin pitää aina miettiä, eikö muusikko osaa, jolloin ei voi mitään. Vai eikö hän viitsi vai eikö ole valmistautunut. Työ sujuu parhaiten, kun operoidaan samalla kunnianhimon tasolla.”
(HeSa 28.03.2018)
Taiteellinen johtaja valitaan alan ammattilaisten joukosta. Hän suunnittelee musiikillisia kokonaisuuksia ottamalla huomioon laulajien tekniset valmiudet. Silti hyvätkään tekniset valmiudet eivät ole tae taiteellisten projektien menestymisestä. Laulajien henkisiä valmiuksia ja tahtotilaa on mahdoton arvioida. Näissä olenkin kokenut karvaimpia pettymyksiäni, kun taitava ja osaava laulaja ei olekaan valmis satsaamaan päättämäänsä enempää: ”Ellei viikkoharjoitus riitä tämän oppimiseksi, jääköön!”
Hannu Lintu: ”…kapellimestarit eivät oikuttele siksi, että valta-asema sen sallisi. Harjoituksissa syntyy väistämättä myös vastakkainasettelua. Meidät on palkattu tekemään hyviä konsertteja.” (Suomen Kuvalehti, 27.11.2020)
Työrauhan säilymiseksi laulukunnan on siis selvennettävä itselleen, kumman se on valinnut, laulattajan vai taiteellisen johtajan. Taiteellinen työ ei ole mahdollista, jos taiteellisen johtajan yhteys hallintoon tai laulajiin katkeaa.
Miten koet oman roolisi Laulu-Miesten taiteellisena johtajana?
Usein tuntuu unohtuvan, että olen ainut, joka on töissä Laulu-Miehissä. Se on tärkein yksittäinen toimintaani ohjaava tekijä. Rekrytoimalla ammattijohtaja (minut 1998) on haluttu palauttaa Laulu-Miesten menetetty status kuorokentällä. Se sanottiin minulle suoraan ja sitä edellytettiin. Olen toiminut asemani vaatimalla tasolla. Työnantajalta ja vaihtuvilta hallituksilta olen edellyttänyt tämän aseman tunnustamista ja linjausteni tukemista. Pyrkimys vakiinnuttaa käsitys laulukunnasta taiteellisena vaikuttajana on mielestäni parasta toimintastrategiaa.
Mikä on hallituksen rooli kuoron johtamisessa?
Laulajat ovat harrastajia, joiden äänellisiin valmiuksiin ei voi soveltaa ammattimaisia vaatimuksia. Hallinnolta sen sijaan voi vaatia toimintatarmoa, aloitteisuutta ja tahtoa vaikuttaa sovittujen etenemisalueiden toteutumiseksi. Harrastelijamaisuus taiteellisiin päämääriin pyrkivän yhteisön hallinnossa saattaa rapauttaa koko toiminnan perustaa ja viedä ilon kaikilta. Laulu-Miesten muutaman vuoden takaisen puheenjohtajan Markku Ruudun periaate käy hyvin vaikka huoneentaulusta: ”Hallituksen tehtävä on varmistaa taiteellisen johtajan työrauha”.
Musiikillisen toiminnan turvaamiseksi, laulajahengen ja motivaation säilyttämiseksi sekä rekrytoinnin tueksi tarvitaan hallituksen halu, kyky ja taito suunnitella ja toteuttaa toimintaa palkitsevia projekteja, konserttimatkoja, karonkkoja ja illanistujaisia.
Olet toiminut nykyhallituksen kanssa vasta 9 kk. Miten yhteistyö kanssamme on sujunut?
Olen toiminut laulumies-urani aikana useiden hallitusten kanssa ja nähnyt, että hallitus hallitukselta ”kulttuuri” luodaan uudelleen. Ei ole siis mitään kiveen hakattua ”kulttuuria”, jota orjallisesti tulisi toteuttaa. Nyt kuitenkin olemme puolitoista vuotta olleet ja olemme edelleen jonkinasteisessa pandemia-kohmeessa, eivätkä arkisimmatkaan rutiinit ole vielä oikein raiteillaan. Esim. etäkokoukset eivät ehkä sittenkään toimi kuin tilapäisenä ”väistötilana”. Kun hallituksen kokoukset ovat keskeinen toiminnan ohjaaja olisi hyvä päästä paitsi livekokouksiin myös niiden pitkäjänteiseen allakointiin, vastuualueiden kertaamiseen, esityslistojen kattavuuteen jne.
Minne menet Laulu-Mies?
Millaista musiikillista linjausta haluat?
Musiikillinen linjaukseni kuuluu ja näkyy konserttien sisällöissä ja levytyksissä. Oman aikamme musiikin laajamuotoiseen esittämiseen Laulu-Miehillä on vain rajalliset mahdollisuudet. Etabloituneiden säveltäjiemme varjoon on jäänyt kuitenkin merkittävä määrä 1900-luvun alussa syntyneitä mestareita, joiden vaikutusta kuoromusiikkimme kansalliskirjaston rakentamisessa ei voi kiistää. Näiden teosten tutkimisessa, uudelleen arvioimisessa ja tuotantojen esiin nostamisessa on Laulu-Miehillä paljon annettavaa.
Kuoron julkisen konserttitoiminnan ja toiminnan taloudellisen kivijalan muodostavat ehdottomasti joulukonsertit. Ennen pandemian aiheuttamia sulkemistoimenpiteitä vuonna 2019 näitä konsertteja oli kunnioitettavat 11. Teimme silloin maakuntakierroksia Haminaan, Ouluun, Haukiputaalle, Iisalmeen ja Kuopioon. Lisäksi meillä oli 6 konserttia Helsingissä. Joulukonserttien ohella perinteisiin ovat kuuluneet Varaslähtö vappuun -kevätkonsertti, syksyiset teemakonsertit sekä koti- ja ulkomaankiertueet.
Tänä jouluna pääsemme jälleen konsertoimaan. Tässä vaiheessa on varmistunut 8 joulukonserttia, joista puolet on pankkien ja vakuutusyhtiöiden tilauskonsertteja asiakkailleen. Suurelle yleisölle tarkoitetut konsertit ovat la 4.12.2021 Haminan Marian kirkossa, 15.12. klo 18 Helsingin Kallion Kirkossa ja 22.12. Temppeliaukion kirkossa klo 18 ja 20. Lippuja voi ostaa kuorolaisilta ja Lippupisteestä.
Keväällä 2023 olemme lähdössä kahden viikon Japani-kiertueelle. Ohjelmassa on mm. Sibeliuksen Kullervo, joka on ollut Laulu-Miesten ohjelmistossa jo runsaat 60 vuotta. Japanissa teos tehdään yhdessä isäntäkuoron kanssa. Konserttimatka Keski-Eurooppaan on niin ikään suunnitelmissa ensi vuonna.
Katseemme on osin myös maakunnissa. Olemme valmiit lähtemään esiintymään eri puolelle maatamme ns. Suomi-konserttien merkeissä. Testasimme Lahdessa marraskuussa 2020 Finlandia 80 -konserttia, jossa mukana oli urut ja ohjelmistossa mieskuorolaulujen helmiä Finlandia keihäänkärkenä. Meihin voi mieluusti ottaa yhteyttä ja olemme valmiita lähtemään keikalle.
Mikä on kvartettien rooli mieskuorotoiminnan kehittämisessä?
Laulu-Miehissä on hyvä henki, jota kvartettitoiminta on omiaan lujittamaan. Kvartettilaulamisen suola on vastuun ottaminen omasta äänestään. Kvartetissa laulavan on oltava ns. iholla koko ajan, annettava äänensä soida ja samalla kuunneltava ja aistittava muita lauluyhtyeen jäseniä. Kvartetissa laulaminen on parasta mahdollista toimintaa mieskuoron kehittämiseksi.
Kvartettilaulaja on stemmansa kunkku. Kvartetissa kukaan ei katoa takariviin ja jokainen laulaja saa kontaktin suoraan kuulijaan. Kvartettikeikka syntymäpäivillä, väitöstilaisuudessa, valmistujaisissa tai muistotilaisuudessa voi monen mielestä olla palkitsevinta koko kuorotoiminnassa.
Miten uusia, nuoria laulajia saataisiin mukaan Laulu-Miesten riveihin?
Laulu-Miesten jäsenistö käy parhaillaan läpi kovaa murrosta. Korona ja varsinkin ikä niittää nyt miehistöä. Esim. ennen niin loistava kakkostenori on vuodesta 2017 menettänyt 11 laulajaa. Ykköstenori ei levytyksissä ole enää vähään aikaan toiminut ilman avustajia. Polttavin aktiviteetti on sen vuoksi rekrytointi.
Yksi tehokkaimmista rekrytoinnin työkaluista on jäsenen henkilökohtainen kontakti jäsenkandidaattiin. Rekrytointia helpottaa olennaisesti myös näkyvä, aktiivinen toiminta, konsertit, matkat, karonkat. Niissä ollaan asian ytimessä. Julkinen musiikillinen toiminta on keskiössä, kun halutaan varmistaa toiminnan menestyksekäs jatkuminen. Rekrytoinnilla voidaan perustella tällä hetkellä kaikkia omasta lintukodosta lähtemisiä ja verkkojen laskemisia laulajakannan kartuttamiseksi.
Mikä on laulajan palkka kovasta työstä?
Ilman palkkaa ei mikään työ maistu. Kun ammattilaisena nostat rahallisen korvauksen työstäsi, mitä saat harrastustoiminnasta? Joillekin harrastus, joka vaatii paneutumista, kotiharjoittelua ja oman ajan käyttämistä on juuri se juttu. Heille konserttien monipuolisuus ja musiikista selviäminen on tärkeää, kun stemmat itsessään antavat motiivin omien kykyjen testaamiseen ja hiomiseen. Mahdollisuus tehdä tulokseen tähtäävää harrastustyötä koetaan siis palkitsevana.
Mansikkana kakussa on kuitenkin kuorolaulun rikastuttava vaikutus jäsenten ja näiden perheiden elämänsisältöön ja elämäntapaan. Vuosittain toistuvat vuosijuhlat, pikkujoulut, kiertuebussit ja konserttikaronkat ovat monien odottama, koko toimintaa sulostuttava luontaisetu. Toistan itseäni mutta sanon silti: tässä on hallituksen paikka toimia. Korona on nyt aiheuttanut pienen notkahduksen, mutta emmeköhän taas kokoontumisrajoitusten hellitettyä pääse vanhaan vauhtiin.
Mikä on vapaamuotoisten illanviettojen ja hauskanpidon merkitys laulajille?
Konserttien jälkeen pidettävissä vapaamuotoisissa tilaisuuksissa hyvälle konsertille tavanomainen pieni jännitys purkautuu. Onnistunut konsertti on palkinto sinällään ja sitä juhlitaan isoilla vitosilla. Mikään ei voita kuitenkaan karonkkaa. Niissä raikuvat juomalaulut, serenadit ja laulajaveljeyttä ylistävät mieslaulut. Karonkat ovatkin olennainen osa lajin traditiota. Juomalauluissa äänenkäyttö on konserttikäyttöä vapaampaa ja solistisempaa, sellaisenaan terveellistä ja puhdistavaa – kunhan vain stemmat olisivat hallussa.
Jonkin verran kannan huolta illanvietoissa suositun merkkilauluohjelmiston osaamisen rapautumisesta. Tätä laulustoa ei juurikaan ehditä normaaliharjoituksissa harjoitella eikä edes kerrata. Olisikin saatava aikaan viikoittainen harjoitus tms. vain näitä lauluja varten. Kukahan ottaisi kopin tästä? No, sen verran tiedän, että itseohjatuvat kvartetit harjoittelevat myös merkkilauluja valmistautuessaan omille keikoilleen.
Mikä (laulu)mies -sarjassa esitellään kuoromme laulajia omissa rooleissaan maineikkaan Laulu-Miehet -kuoron riveissä. Seuraavana on vuorossa Laulu-Miesten varapuheenjohtaja ja vt. taloudenhoitaja Matti Puska, jolta voi irrota pari sanaa myös taloudesta.
Haastattelijana ja juttujen kokoajana toimii kuoron somevastaava ja tiedottaja Asko Leppilampi.
