Hugo Backmansson (1860–1953)

Robert Kajanuksen muotokuvataulun tekijä

Ainoa suomalainen Taistelumaalarin koulutuksen saanut Hugo Backmansson kävi ensin Turun taidekoulua 1870 -73. Asevelvollisuuden jälkeen Backmansson pääsi Haminan kadettikouluun ja valmistui vänrikiksi. Sen jälkeen hän siirtyi Venäjän armeijaan, aloitti opiskelijana Pietarin taideakatemiassa 1894 ja valmistui sieltä taistelumaalariksi 1899.

Hugo Backmansson asui Pietarissa lähes 30 vuotta toimien vuoroin taistelumaalarina ja upseerina. Juuri ennen vallankumousta 1917 hän sai nimityksen Venäjän taistelumaalarien johtajaksi.

Muotokuvamaalarina Backmansson oli tullut jo Pietarissa suosituksi 1910-luvulla. Vankienvaihdon yhteydessä Backmansson pääsi palaamaan Suomeen. Sen jälkeen hän oleskeli useita vuosia Afrikassa, jossa oli käynyt maalaamassa akvarelleja jo aikaisemmin Pietarin – vuosinaan.

Asetuttuaan Helsinkiin Afrikan matkojensa jälkeen Backmansson jatkoi arvostettua muotokuvamaalausten tekoa. Tämän ohella maalasi useita ryhmämuotokuvia, joista yksi tunnetuimmista on 12 silmälääkäriä vuodelta 1923.  Arvi Wartiovaara, Laulu-Miesten perustajajäsen, oli silmälääkärien yhteiskuvassa mukana.

Mieskuoro MM:n tiloissa Liisankadulla on useita Hugo Backmanssonin maalauksia ja karikatyyrejä.

Robert Kajanus (1856–1933)

Robert Kajanus kävi Helsingissä lyseolaisena viulunsoiton ja musiikin teorian tunneilla, ja siirtyi sitten Saksaan ja Ranskaan jatkamaan opintojaan. Muutaman vuoden opiskeltuaan Kajanus palasi Helsinkiin ja perusti 1882 Helsingin Orkesteriyhdistyksen, josta tuli Helsingin Filharmoninen Seura, ja myöhemmin 1912 lähtien Helsingin kaupunginorkesteri. Näiden johtajana hän oli vuoteen 1933. Siinä ohella Kajanus toimi laulun ja orkesterikoulun opettajana sekä MM:n johtajana 1883.

Suomalaisen ja kansainvälisen kapellimestarin työn ohessa Robert Kajanus sävelsi monia suomalaiskansallisia teoksia, kuorolauluja kuten YL:n marssi, ja useita yksinlauluja. Työskentely orkesterin kanssa ja suomalaisten säveltäjien, erityisesti Sibeliuksen musiikin esittäjänä muodostui hänen päätyökseen. Kajanuksen laajoja kansainvälisiä kontakteja hyödynsivät sittemmin useat suomalaiset taiteilijat ja korporaatiot.

Laulu-Miesten säveltaiteilijajäsen 1916, ja kunniajäsen 1924.