Ragnar Ekelund (1892–1960)

Selim Palmgrenin muotokuvataulun tekijä

Karl Selim Ragnar Ekelund syntyi Kangasniemellä 18.12.1892, missä isä Alfred toimi apteekkarina. Perheeseen kuuluivat äiti Elin (os. Lindholm) ja vajaa vuoden nuorempi veli Hilding. Pojat kirjoittivat ylioppilaaksi ruotsinkielisessä Porvoossa 1911. Hildingin mukana myös Ragnar suunnitteli arkkitehdin opintoja, mutta päätyi opiskelemaan pohjoismaista filologiaa ja taidehistoriaa. Syksyllä 1911 opintojen ohella aloitettu piirustuskoulu vei voiton, ja muu opiskelu lopahti.

Ensimmäiset ulkomaanmatkat suuntautuivat 1914 Pietariin, Ruotsiin ja Tanskaan. Ensimmäinen yksityisnäyttely marraskuussa 1917 oli jo läpimurto. Ekelund oli mukana ’marraskuun ryhmän’ yhteisnäyttelyssä 1918.

Kirjoittajana ensimmäinen runokokoelma ilmestyi 1914. Näitä ilmestyi vielä kahdeksan runokokoelmaa 1910 – 1920 – luvuilla. Kun kirjoittaminen jäi, Ekelund toimi taidearvostelijana Hufvudstadsbladetissa 1943 – 1950. Hän on myös ruotsintanut mm. Larin-Kyöstin ja F.E.Sillanpään tekstejä.

Ragnar Ekelund avioitui opiskelutoverinsa Inni (Inkeri) Siegbergin kanssa Kansalaissodan jälkeen 18.12.1918. Innin isä Artur Siegberg opetti kieliä Hämeenlinnan lyseossa ja sittemmin Helsingissä. Hän johti keskeisiä kuoroja, mm. YL:ää ja MM:ää, ja oli pitkään Laulu-Miesten puheenjohtaja.

Inni Siegbergin ja Ragnar Ekelundin avioliitto päättyi 1935, jolloin Ragnar asettui asumaan ateljeehensa Vironkadulla. Ragnar ja hänen uusi vaimonsa Karin Allardt onnistuivat saamaan ateljeeasunnon Lallukan taiteilijakodista 1944. Sodan jälkeen taiteilijaelämä ja toveripiiri muuttuivat, ja marraskuun ryhmä oli hajonnut. Vuonna 1956 perustettu ’Prisma’ –ryhmä oli Ragnar Ekelundin uusi taideyhteisö, mutta pian tämän jälkeen taiteilijan voimat ehtyivät. Ekelund kuoli kesäkuussa 1960.

Valtaosa Ragnar Ekelundin töistä on arkkitehtonisia katu- ja kaupunkinäkymiä, ja värien käyttö eri pinnoilla lisääntyi vähitellen. Selim Palmgrenin muotokuva Laulu-Miehissä on tästä linjasta selvästi poikkeava.

Ekelundille myönnettiin Pro Finlandia -mitali 1951.

Selim Palmgrenin muotokuvan tarina ja oletus, miten se päätyi L-M juhlasalin seinälle?

26.10.2015 alettiin taas tutkia tummaa Palmgrenin muotokuvaa, joka oli pitkään keulakabinetin takanurkassa, aika huonossa kunnossa; kuvan väri oli osittain kiinnittynyt lasilevyyn, ja ripustus oli hutera, muutaman rautalangan varassa. Nimetöntä taulua ryhdyttiin tutkimaan yksityiskohtaisesti. Etsinnän aikana löytyi Karl Selim Ragnar Ekelund, 1892 – 1960, arvostettu taidemaalari ja runoilija. Signeerauksien vertailussa yhteys varmistui. -Tosin kaikissa Kansallisgallerian tauluissa on vain nimikirjaimet R E.

Oletukset: Taiteilijapari Minna ja Selim Palmgren asuivat taiteilijakoti Lallukassa jo 1930 – luvulta lähtien. He tunsivat ennestään Ragnar ja Inni Eklundin mm. Innin isän Artur Siegbergin kautta. Kun Ragnar Ekelund muutti Lallukkaan uuden vaimonsa kanssa, Palmgrenista aikaisemmin aloitettu muotokuva oli edelleen luonnosasteella. Pula-aikana käteen osunut komea kullattu kehys sopi Palmgenin muotokuvan kehyksiksi, kunhan kuvaa vähän jatkettiin reunoiltaan. Tässä vaiheessa Ekelund ilmeisesti tahtoi vähitellen päästä eroon tästä kuvasta, ja hän mahdollisesti antoi sen Palmgrenin kotiin.

Palmgrenit kävivät Lallukasta ahkerasti Laulu-Miesten eri riennoissa. Viimeisellä vierailulla Laulu-Miesten vuosijuhlassa 8.12.1951 Palmgrenit voittivat arpajaisissa hedelmäkorin, vain muutamia päivä ennen Selim Palmgrenin yllättävää menehtymistä. Lallukan taiteilijakodin seinillä heillä oli useita tauluja, myös Selimistä tehtyjä muotokuvia ja luonnoksia. Leskeksi jäänyt Minna Palmgren ehkä toi Selimin yhden muotokuvan Laulu-Miehille. Ilmeisen spontaania tapahtumaa ei ole kirjattu minnekään muistiin. Vain lyhyt maininta muotokuvasta on kuoron arkistoluettelossa päivättynä 9.2.1953.

Selim Palmgren (1878–1951)

Selim Palmgren kävi koulunsa Porissa ja sai siellä kipinän monipuoliseen musiikin harrastamiseen kotona, koulussa ja konserteissa kuulijana.

Palmgren kävi ylioppilaaksi tulon jälkeen Helsingin musiikkiopiston 1895–99, ja jatkoi piano- ja sävellysopintojaan Saksassa ja Italiassa 1899–1909. Hän tuli Turun Soitannollisen Seuran orkesterinjohtajaksi 1909–1912, ja toimi YL:n johtajana useita jaksoja vv. 1902–1928.

Rochesterin sävellyksen professorina USA:ssa Palmgren oli 1921–26, ja teki samaan aikaan ensimmäisen vaimonsa Maikki Järnefeltin kanssa laajoja konserttikiertueita Yhdysvalloissa.

Palmgren oli Helsingin Konservatorion pianonsoiton ja sävellyksen opettaja 1927–39, ja nimitettiin sävellyksen professoriksi vuonna 1939. Samalla Palmgren toimi aktiivisesti konsertoivana pianistina, ja toisen vaimonsa Minna Palmgrenin kanssa hän teki konserttikiertueita kotimaassa. Viime vuosinaan Palmgrenit olivat aktiivisesti mukana Laulu-Miesten tapahtumissa aina Selimin äkilliseen menehtymiseen asti 1951.

Sävellyksiä: oopperoita, näytelmä- ja orkesterimusiikkia, pianokonserttoja, 118 mies- kuorolaulua, yli 100 pianosävellystä, kansanlaulusovituksia ym.

Merkittävimmät suomalaiset kuorot kuten Akademiska Sångföreningen AS, Muntra Musikanter MM, Suomen Laulu, Ylioppilaskunnan Laulajat YL sekä Laulu-Miehet ovat kutsuneet Palmgrenin kunniajäsenekseen.