Sulo Mäkelä (1896–1978)

Toivo Kuulan reliefin tekijä

Vehkalahdella syntynyt ja siellä sekä Mäntlahdessa asunut kuvanveistäjä Sulo Mäkelä kävi Taideteollisen keskuskoulun 1919 ja Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun 1921 -24. Hän osallistui näyttelyihin Pohjoismaissa, Saksassa ja Italiassa vuosien 1929 ja 1937 aikana. Mäkelän veistämiä sankarihautojen ja taistelujen muistomerkkejä on eri puolilla Suomea. Hän osallistui mm. Marskin ratsastajapatsaskilpailuun 1954 saaden kunniamaininnan.

Toivo Kuula -reliefin aloitteen tekijät 1930 -luvulla olivat kuvanveistäjä Mäkelä ja Alma Kuulan sisar Oili Siikaniemi. Sitä varten Sulo Mäkelä sai käyttöönsä valokuvia ja muuta materiaalia Alma Kuulalta. Hanke raukesi, ja reliefi jäi ilman viimeistelyä vuosikausiksi.

Ilkka Kuusisto, jonka appi Mäkelä oli tuolloin 1960 – luvulla, ryhtyi puuhaamaan reliefin hankkimista Laulu-Miehille. Työ paljastettiin lopulta talon alakerran seinälle osana kuoron 55-vuotisjuhlia joulukuussa 1969.

1970- luvulla pronssinen reliefi on hävinnyt Laulu-Miesten talon seinästä, eikä sitä ole löydetty.

Toivo Kuula (1883–1918)

Vaasassa syntynyt ja keskikoulun käynyt Toivo Kuula edustaa pohjalaisuutta alusta loppuun. Musikaalisuus ilmeni monin tavoin jo lapsena. Laulaminen kotona ja koulussa johtivat harrastamaan kuorolaulua, käymään konserteissa ja soittamaan harmoonia, pianoa, viulua ja muitakin soittimia. Improvisointitaidot viittasivat uravalintaan säveltäjäksi.

Toivo Kuula aloitti kaksi kertaa opinnot Helsingin musiikkiopistossa. Taloudelliset syyt keskeyttivät opinnot, mutta pohjalainen sinnikkyys, Selim Palmgrenin suositus ja sattumakin auttoivat rahoituksessa, ja niin Kuula pääsi jatkamaan opintojaan Helsingissä. Myöhemmin hän jatkoi ja laajensi sävellysopintojaan mm. Bolognassa, Leipzigissä ja Pariisissa sekä Milanossa vuosina 1908 -1912.

Suomessa Toivo Kuula oli 1910 -1918 välisen ajan Oulun orkesterin, Helsingin Filharmonisen ja Helsingin kaupunginorkesterin kapellimestarina ja varajohtajana. Viimeinen toimi oli Viipurin Musiikin Ystävien määräaikainen johtajan pesti.

Säveltäjänä Toivo Kuula nousi toisen pohjalaisen säveltäjän Leevi Madetojan ohella lyhyessä ajassa suomalaisten nuorten säveltäjien kärkikaartiin.

Suurien orkesteriteosten rinnalla Kuula sävelsi mm. 30 mieskuorolaulua, 20 sekakuoro- ja naiskuorolaulua, yksinlauluja, kansanlaulusovituksia ja paljon muuta.

Monet Kuulan mieskuorolaulut ovat Laulu-Miesten ohjelmistossa jatkuvasti, kuten ”Virta venhettä vie” sekä useat Laulu-Miehille sävelletyt laulut.

Toivo Kuula nimitettiin kuoron säveltaiteilijajäseneksi 1916.