Kipsityö 1904, valettu pronssiin 1959. Laulu-Miehet lunasti myös alkuperäisen kipsityön Malmbergin perikunnalta 1958

Viktor Malmberg (1867–1936)

Jean Sibeliuksen pronssisen rintakuvan muovailija

Kuvanveistäjä Nils Victor Albin Malmberg teki pitkän uran kuvanveiston ja anatomian opettajana Suomen merkittävimmissä taideoppilaitoksissa: Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa, Teknillisessä korkeakoulussa ja Taideteollisessa keskuskoulussa, joissa hän opetti kolmen vuosikymmenen ajan 1900 – luvun alusta lähtien.

Malmberg opiskeli itse Taideteollisessa keskuskoulussa Robert Stigellin johdolla 1890 -92 sekä 1902. Hän täydensi opintojaan ajan tavan mukaan 1890 – luvulla Ranskassa ja Italiassa. Hänen veistoksiaan oli ensi kerran esillä 1895 Suomen taiteilijain näyttelyssä, mutta paras luomiskausi alkoi noin vuodesta 1902 lähtien. Aiheet olivat muodoltaan klassisia, vaikutteita tuli ohjaajalta Robert Stigelliltä.

Laulu-Miesten hankinta Jean Sibeliuksen pronssinen rintakuva vuodelta 1904 lunastettiin 1958. Tähän hankintaan liittyi erillinen sopimus:

Laulu-Miesten pitkäaikaisen taloudenhoitajan T. I. Konttisen jättäessä paikkansa 19 vuoden jälkeen hän saneli hallituksen kokouksessa 23.2.1959 pöytäkirjaan seuraavan ’testamenttinsa’:

”Syyskuun 5 päivänä 1958 Laulu-Miehet osti I. Jorman perikunnalta kuvanveistäjä Viktor Malmbergin vuonna 1904 Jean Sibeliuksesta muovaileman kipsisen rintakuvan 80 000 markan hinnasta.

Viktor Malmbergin perikunnan joulukuussa 1958 Laulu-Miehille antaman kirjallisen suostumuksen perusteella ja sitten kun Laulu-Miehet oli sanotulle perikunnalle suorittanut kertakaikkisena korvauksena tästä suostumuksesta 40 000 markkaa, valoi Taidevalimo Aaron kipsikuvan pronssiin, mikä pronssiteos valmistui 16.2.1959. Valaminen maksoi mk 80 000.

Alkuperäinen kipsiteos jäi edelleenkin Laulu-Miesten omaisuudeksi. Tekijänoikeuslain mukaan taideteoksen jäljentäminen tulee vapaaksi sitten kun 50 vuotta on kulunut taiteilijan kuolemasta. Kuvanveistäjä Viktor Malmberg kuoli 30.10.1936…”

Jean Sibelius (1865–1957)

Suomen kansallissäveltäjä

Johan Julius Christian syntyi Hämeenlinnassa ruotsinkieliseen Sibeliuksen perheeseen. Isä kuoli lavantautiin jo 1868, ja leskiäiti ilmoitti Jannen Hämeenlinnan lyseoon, josta hän pääsi ylioppilaaksi 1885. Lukioaikana hän soitti ahkerasti viulua, ja esiintyi mm. sisarusten perhetriossa sekä lyseon opettajakuntaan kuuluneiden Emil ja Arvid Genetzin kanssa.

Sibelius kirjautui Helsingin Musiikkiopistoon ja opiskeli viulunsoittoa ja sävellystä 1885–1889. Sävellys- ja viuluopintoja Berliinissä ja Wienissä 1889–91.

Jousikvartetin  jäsenenä sekä viulunsoiton ja teorian opettajana hän toimi Helsingin Musiikkiopistossa, Yliopistossa ja Helsingin Filharmonisen seuran orkesterikoulussa 1892–97.

Sibelius teki useita opinto- ja esiintymismatkoja säveltäjänä ja kapellimestarina Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin 1893–1931.

Sävellyksiä: ooppera, näyttämömusiikkia, orkesteriteoksia Kalevalan aiheisiin, 7 sinfoniaa, viulukonsertto, kantaatteja, kamarimusiikkia, 90 yksinlaulua, yli 100 pianokappaletta ym.

Lisäksi sekakuorolauluja ja lähes 50 mieskuorolaulua.

Laulu-Miehet on ensimmäisenä kuorona julkisesti esittänyt Sibeliuksen teokset: Jääkärien marssin 1917 joulukuussa, Finlandian hymniosan 1940 joulukuussa, ja muokatun Kullervo-sinfonian Helsingin kaupunginorkesterin HKO:n kanssa Jussi Jalaksen johdolla 1958 kesäkuussa kaksi kertaa.

Sibelius kutsuttiin Laulu-Miesten ensimmäiseksi kunniajäseneksi 4.4.1916.