Erkki Tilvis (1909–1986)

Martti Turusen ja Armas Maasalon muotokuvataulujen tekijä

Tilvis syntyi opettajaperheeseen Kirvussa. Ylioppilas 1928, FT 1948. Erkki Tilvis toimi valmistuttuaan matematiikan, fysiikan ja kemian opettajana eri kouluissa. Hän innostui jatkamaan opintojaan erityisalallaan fyysikkona, pääsi professori Väisälän assistentiksi Helsingin yliopistoon tutkimaan meteorologiaa ja väitteli tohtoriksi. Liittyi Laulu-Miehiin 1947.

Harrastuksesta alkanut öljyvärimaalaus kiinnosti yhä enemmän, ja noin vuodesta 1953 lähtien Tilvis antautui vapaaksi taiteilijaksi. Yksi ensimmäisistä merkittävistä töistä oli Laulu-Miesten tilaama Martti Turusen komea muotokuva. Maine kasvoi, ja Erkki Tilvikseltä tilattin paljon muotokuvia eri tahoille. Hän on maalannut mm. Urho Kekkosen kuvan Eduskuntaan, Risto Rytin muotokuvan Valtioneuvoston tiloihin, Mannerheimin muotokuvan puolustusministeriöön jne, yhteensä jopa noin pari sataa yksittäistä muotokuvamaalausta.

Erkki Tilvis oli koloristi, hän tutki ja kokeili valon ja värien yhteisvaikutusta maalaamalla pleksilasilevylle siveltimellä ja myös palettiveitsellä.

Merkittävistä muotokuvista huolimatta Suomen taiteilijapiireissä ei haluttu meritoida Erkki Tilvistä varsinaisena taidemaalarina, eikä hänen nimeään ole löytynyt eri taiteilijamatrikkeleista. Syynä pidettiin ”väärää koulutusta”.

Erkki Tilvis kertoi itse 30v.  – muistelussaan 1982 Turusen muotokuvan valmistusprosessista:

”Maalasin Martti Pyssy Turusen kuvan Helsingissä, Siltavuoren penkereellä olevassa Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen ullakkohuoneessa, jossa oli suunnilleen pohjoiseen suuntautuva iso ikkuna. Huone soveltui ateljeeksi, koska siinä oli tasainen, auringonkierrosta vapaa valaistus. Maalauksena Pyssyn kuva kuuluu siihen töitteni vaiheeseen, jona aikana siirryin asteettain sivellinmaalauksesta puhtaaseen palettiveitsitekniikkaan. Niinpä kuvassa itse henkilöhahmo on maalattu vielä siveltimellä, mutta tausta on tehty jo palettiveitsellä.”

——

”Sain vähitellen ratkaistua mielessäni asennon ja sen mukana Pyssyn mittasuhteet. Kaikki sujui leppoisasti. Itselläni oli rauhattomuuden tunne. Pyssy oli tiukka johtaja ja tinkimätön musiikkimies. Ennemminkin hiukan äreän tyytymätön kuin tyytyväisen hymyilevä kuoron huippusaavutuksiin. Päätin yrittää saada tämän lievän mutta päättäväisen äreyden hänestä esille… Tuota ilmettä lähdin maalauksessani tavoittamaan Pyssyn kasvoille, ja se ilme niillä nyt on.”

——

”Kuva oli päätetty paljastaa Laulu-Miesten juhlasalissa 7.12.1952 klo 16, vuorokautta ennen vuosijuhlan alkua. Vedin tauluun viimeiset vedot samana aamuna ja päätin, että nyt se saa olla valmis… Ripustimme kuvan peräseinälle ja lähdin vähän kauempaa katsomaan tulosta. Seisoin mykistyneenä ja järkyttyneenä. En ollut tuntea kuvaa!… Maalatessani taulua ullakkohuoneessa päivänvalossa olin unohtanut, että Laulu-Miesten juhlasalissa on eri väristen putkien muodostama loisteputkivalaistus, jossa jokainen putki lähetti oman spektrinsä valoa.”

Taiteilija palasi malli ja taulu mukanaan työhuoneelle, jossa sai korjattua ja paranneltua kasvoja niillä väreillä, jotka loisteputkivalaistus oli niellyt. Hermopaine oli kova, mutta yhteistyössä siitä selvittiin. Lopputulos ilmeineen todettiin juhlasalin seinällä onnistuneiksi.

Erkki Tilvis maalasi myös Laulu-Miesten ensimmäisestä laulunjohtajasta Armas Maasalosta muotokuvan 1954, ja lahjoitti sen kuorolle.

 

Martti Turunen (1902–1979)

Musiikin moniosaaja, säveltäjä, kuoromies ja Klemetin työn jatkaja Suomen musiikkielämässä.

Martti Turunen kävi koulunsa Viipurin klassisessa lyseossa, soitti viulua ja pianoa Melartinin johtamassa Viipurin orkesterikoulussa, ja sai siellä myös teorian ja sävellyksen opetusta. Ylioppilaaksi Turunen pääsi Viipurissa 1922. Hän muutti opiskelemaan Helsinkiin; jatkoi musiikin ja kirkkomusiikin opintoja suorittaen päästötutkinnon 1937. Tätä ennen Turunen ehti suorittaa Helsingin Kauppakorkeakoulun 1926 sekä Yliopistossa FK tutkinnon 1932.

Aloittaessaan vasta perustetun Teoston johdossa 1931 Turusella oli takanaan poikkeuksellisen monipuoliset musiikin, talouden ja kulttuurin opinnot.

Teoston ohella Turunen oli Suomen Musiikkilehden päätoimittaja, julkaisi Musiikkitietoa, toimi mm. Sulasolin ja Sekakuoroliiton puheenjohtajana. Hän on säveltänyt orkesteri- ja kuoroteoksia, yksinlauluja, lukuisia viulu- ja pianosävellyksiä.

Martti ”Pyssy” Turunen liittyi Laulu-Miehiin 1933, toimi laulunjohtaja 1933–68.

Muut Turusen omat kuorot olivat: YL:n laulunjohtaja 1931–59 sekä Suomen Laulun johtaja 1946–67.

Martti Turunen nimitettiin Laulu-Miesten kunnialaulunjohtajaksi 1968.