Georg Sigurd Wettenhovi-Aspa (1870–1946)

Jean Sibeliuksen muotokuvataulun tekijä

Kulttuurin monitoimija; taidemaalari, kuvanveistäjä, kirjailija, kielimies ja ”yleisnero” Sigurd Wettenhovi-Aspa syntyi varakkaaseen perheeseen Helsingissä. Vuoteen 1939 saakka taiteilijan sukunimi oli Wetterhoff-Asp, mutta osana hänen omaperäisiä fennomaanisia teorioitaan hän muokkasi nimensä suomalaisempaan muotoon. Hänen isänsä, yliopiston anatomian professori Georg Asp ja äitinsä Matilda Wetterhoff erosivat 1890, ja äiti muutti Ruotsiin nuorempien veljien kanssa. Sigurd oli jo hakeutunut kansainvälisiin piireihin, ja hän opiskeli Tanskassa kahdessa eri taideakatemiassa 1888 -91. Taiteilijan uransa hän aloitti 1892, ja osallistui mm. Suomen Taiteilijain näyttelyihin Helsingissä 1895 ja 1896. Vuosisadan lopulla Wettenhovi-Aspa osallistui monissa maissa taidekilpailuihin, ja sai mitaleja Ranskassa, ja palkintoja Suomessa.

Omasta mielestään Wettenhovi-Aspaa syrjittiin ’virallisissa taidepiireissä’, jonka seurauksena hän järjesti Helsingissä 1896 -1903 omia vapaita taidenäyttelyitä. Nämä näyttelyt olivat usein suuria tapahtumia, jossa valtavan isot maalaukset esiteltiin monipuolisin saatesanoin: ei unohdettu mainita kiittäviä ulkomaisia arvioita ja palkintoja, eikä myöskään taiteilijan omia ajatuksia ja lainauksia taiteesta. Yleisesti hänen maalauksiaan pidettiin latteina, suureellisina tai plakaattimaisina. Useimmat muotokuvamaalauksensa Wettenhovi-Aspa teki pelkästään valokuvasta.

Taiteilijana Wettenhovi-Aspa liikkui sujuvasti seurapiireissä ja hänestä ovat muotokuvan maalanneet mm. taiteilijat Antti Favén 1905 ja Akseli Gallen-Kallela 1918.

Vuosisadan alussa Wettenhovi-Aspa teki useita pitkiä ulkomaan – kiertueita, ja osallistui niillä eri taidenäyttelyihin.

1930-luvulla Wettenhovi-Aspa tutustui Helsingissä varakkaaseen apteekkari Hanna Lappalaiseen, josta tuli vuosikymmeniksi taiteilijan mesenaatti. Vaikka suhde katkesi välirikkoon 1945, Lappalainen jatkoi taiteilijan tukemista loppuun saakka. Hän kustansi vielä muistomerkin Wettenhovi-Aspan haudalle 1946.

Wettenhovi-Aspan maalauksista Laulu-Miehet osti Sibeliuksesta sekatekniikalla toteutetun muotokuvan 1930 taiteilija ehdotuksesta. Suurikokoisen Sibeliuksen kokovartalokuvan kapellimestarina, myös vuodelta 1930, Laulu- Miehet sai lahjoituksena Hanna Lappalaiselta 1966, ja se asetettiin seinälle 1980. Kunnostustöiden yhteydessä vähän vaurioitunut ja sittemmin konservoitu taulu myytiin Vapaamuurarien omistukseen Helsinkiin 2017.

Jean Sibelius (1865–1957)

Suomen kansallissäveltäjä

Johan Julius Christian syntyi Hämeenlinnassa ruotsinkieliseen Sibeliuksen perheeseen. Isä kuoli lavantautiin jo 1868, ja leskiäiti ilmoitti Jannen Hämeenlinnan lyseoon, josta hän pääsi ylioppilaaksi 1885. Lukioaikana hän soitti ahkerasti viulua, ja esiintyi mm. sisarusten perhetriossa sekä lyseon opettajakuntaan kuuluneiden Emil ja Arvid Genetzin kanssa.

Sibelius kirjautui Helsingin Musiikkiopistoon ja opiskeli viulunsoittoa ja sävellystä 1885–1889. Sävellys- ja viuluopintoja Berliinissä ja Wienissä 1889–91.

Jousikvartetin  jäsenenä sekä viulunsoiton ja teorian opettajana hän toimi Helsingin Musiikkiopistossa, Yliopistossa ja Helsingin Filharmonisen seuran orkesterikoulussa 1892–97.

Sibelius teki useita opinto- ja esiintymismatkoja säveltäjänä ja kapellimestarina Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin 1893–1931.

Sävellyksiä: ooppera, näyttämömusiikkia, orkesteriteoksia Kalevalan aiheisiin, 7 sinfoniaa, viulukonsertto, kantaatteja, kamarimusiikkia, 90 yksinlaulua, yli 100 pianokappaletta ym.

Lisäksi sekakuorolauluja ja lähes 50 mieskuorolaulua.

Laulu-Miehet on ensimmäisenä kuorona julkisesti esittänyt Sibeliuksen teokset: Jääkärien marssin 1917 joulukuussa, Finlandian hymniosan 1940 joulukuussa, ja muokatun Kullervo-sinfonian Helsingin kaupunginorkesterin HKO:n kanssa Jussi Jalaksen johdolla 1958 kesäkuussa kaksi kertaa.

Sibelius kutsuttiin Laulu-Miesten ensimmäiseksi kunniajäseneksi 4.4.1916.